Viisikuukautinen

Tytär 5 kk

Vauva 5 kk
  • Tykkää erilaisista kukkuu-, päristely- ym. leikeistä, hekottelee ja kiljahtelee innoissaan. Isin kanssa varsinkin on ihan omat jutut!
  • Kissa on alkanut kiinnostaa; katse seuraa tarkkaavaisesti aina kun Barbi pyörii lähistöllä.
  • On oppinut peruuttamaan mahallaan ollessaan eikä enää meinaa pysyä paikallaan lainkaan. Eteenpäin menemistä vielä opetellaan… Pyörii myös akselinsa ympäri aika näppärästi.
  • Punkeaa itseään istuma-asentoon eikä oikein tahdo enää viihtyä vaunuissa makuulteen, jos ollaan jossain liikenteessä. Ratasosaa on jo vähän testailtu, kuppipenkkiin saa näin mininkin asettumaan mukavasti.
  • Suosikkileluja ovat Ikean pehmokissojen lisäksi mm. äitiyspakkauksen purulelu sekä purkkipyramidi (Mauri Kunnaksen, kirpparilta).
  • Tutti kelpaa enää harvoin, mutta tissiä lussuttaisi senkin edestä.
  • Pahin vierastaminen ehti tältä erää mennä ohi, vaikka välillä toki pitää hakea turvaa äidin/isän sylistä (erityisesti neuvolakeikoilla).
  • Yöt ovat menneet levottomiksi, kun tyyppi heräilee eikä saa uudestaan unta ilman apua. Liikkeelle lähteminen selkeästi vaikutti yöunia huonontavasti, mutta kovasti elättelemme toivoa että tämä on vain vaihe
  • Hiukset ovat pysyneet päässä eikä kalju läikkä takaraivolla ole kasvanut. Tukka on tummahko, ehkä vähän punertavaan taittava.
  • Ripset näyttävät tummemmilta kuin ennen, mikä saa silmät näyttämään entistä suuremmilta. Isot, ymmyrkäisenä ihmettelevät silmät ovatkin aina se ominaisuus, johon kaikki kiinnittävät tytössä huomion ekaksi.
  • Suolisto toimii nykyään paremmin eikä enää ole mitään yli viikon kakkataukoja.
  • Täysimetys jatkuu edelleen, tavoitteena suositusten mukaan sinne puolivuotiaaksi asti.
  • Kertiksissä käytössä koko vielä 3, kestoissa pääasiassa Myllymuksujen taskut (5-10 kg) sekä Imse Vimsen AIO:t (5-8 kg).
  • Kävi fysioterapeutilla selän jäykkyydestä, joka onkin kevyellä jumpalla alkanut helpottaa. Myös kuukauden verran jatkuneilla Tanssitan vauvaa -tunneilla tuntui olevan positiivinen vaikutus vaivaan.
  • Käyttää lähinnä koon 62 vaatteita, mutta joitain 68 on jo otettu rinnalle + parit 56 housut mahtuvat edelleen.
  • 5,5 kk neuvolassa pituus 63,4 cm (49 cm), paino 6350 g (2930 g).

Yllätyskekkerit

Toukokuussa kaverini M järjesti miehelleen yllätysjuhlat heidän ensimmäisen hääpäivänsä kunniaksi, ja samalla juhlistettiin niin menneitä kuin tulevia ikääntymisen virstanpylväitä. En ole aiemmin ollut mukana tällaisissa ylläreissä, oli jännää päästä kerrankin osallistumaan! Yllätyspuoli onnistui siltä osin hyvin, että A tuli yllätetyksi suunnitelmien mukaan, vaikka osa porukasta saapuikin paikalle vasta myöhemmin illalla. Hauskaa oli, kiitoksia vain asianosaisille!

Kahvipöytä
Kuppikakut
Kuumaa juomaa

Lupauduin leipomaan kemuihin jotain makeaa herkkua ja päädyin ottamaan revanssin pimun ristiäisissä olleiden muffinssien kanssa. Tällä kertaa osasin täyttää kipot täydemmäksi, mutta tyylipuhdas suoritus ei tämäkään ollut. En vaan tajua miten taikinan saisi purkkiin nätisti, ilman että sitä on pitkin reunoja (joka sitten luonnollisesti kärtsää uunissa)?! No, onneksi nyt tavara täytti kupin paremmin ja kuorrutteella sai kivasti pelastettua ulkonäön. Kuorrutteesta en tehnyt ihan niin överimakeaa ja lisäksi testasin värjäämistä vihreällä elintarvikevärillä, mikä onnistui yllättävän kivasti. Päälle vielä rakkausaiheisia koristeita, oijoi miten imelää. ;) Heitin taikinan sekaan lakritsinjuurirouhetta, mutta sen maku jäi vähän valjuksi. Noin muuten kakkuset olivat kuitenkin varsin onnistuneita!

Reisitatska
Kissa kädessä
Mölkky
Yhdyssanat

M oli keksinyt hauskoja ohjelmanumeroita, mm. Mölkyn peluuta sekä pientä aivojumppaa. Kisasimme tytöt vastaan pojat ja valitettavasti on myönnettävä, että pojat veivät kokonaisvoiton melkeinpä heittämällä. Syytämme sitä, että meillä oli pääasiassa yksi vähemmän joukkueessa. Muistelimme myös lapsuudesta tuttujen siirtotatuointien kiinnittämistä, sellaisia kun oli löytynyt Tigerista muutamaakin erilaista settiä. Ohjeet piti lukaista, mutta sujuvasti saatiin kuvia kiinnitettyä vähän jokaiseen ruumiinosaan. Itse nappasin valikoimasta kissan kämmenselkään ja samaa sarjaa olevan violetin linnun mahaan navan viereen, vähän niin kuin kurkkaamaan housunkauluksesta. Siskon idea, joka oli aika mainio loppupeleissä.

Superorkidea
Terraviivan laatat
Hiano soffa

Tapahtumapaikka, miespuolisen juhlakalun lapsuudenkoti, ihastutti sisustuksellaan. Tuoreehko keittiö turkulaisen Terraviivan laatoilla oli aivan ihana! Tykästyin lisäksi ruokailutilan tuoleihin ja sohvaan, jotka olivat kaikki verhoiltu tuollaisella mustavalkoisella kuosilla. A:n porukat lienevät myös jonkun sortin viherpeukaloita, sen verran komea orkidea näkyi olevan alakerran yhdellä ikkunalla. Mun orkideaonneni on ollut hippasen onneton viime aikoina, liekö syynä kasvien epäkelpo sijoituspaikka vai hoitajan hajamielisyys kastelun suhteen…

Keski-Suomen visiitti kissakuvin

Oltiin pirpanan kanssa tuossa toukokuun loppupuolella siskon mukana Jyväskylässä, kun siskon piti hoitaa viimeiset valmistumista edeltävät jutut koululla. Kannoin uskollisesti kameraa mukana koko reissun ajan, mutta lopulta muistikortille ei tallentunut kuin muutama hassu otos. Ehkei me sitten tehty tai nähty mitään niin ihmeellistä, mikä olisi saanut kaivamaan kunnon kameran hollille… Tosin myös puhelimen kuvasaalis oli varsin suppea, yksi kuva paikallisesta katutaiteesta ja toinen iltapäivävirvokkeista. On muuten erinomainen paikka tuo Miriam’s, jossa kahvittelimme siskon insinööriytymisen kunniaksi. Suosittelen lämpimästi!

Batman
Naukkis

Menopäivän iltana piipahdimme kaikki kolme opiskelukaverini T:n ja tämän avovaimon luona, jossa pääsimme herkuttelemaan vohveleilla. Edellisestä visiitistä oli jo aikaa, vaikka toki olen kaveria nähnyt muutoin tässä vuosien varrella. Viimeksi heillä oli yksi kissa, mustavalkoinen Batman, joka tuolloin oli vielä ihan mini. Nykyään Batmanilla on toveri, Naukkis – jonka nimeä tosin jäin nyt miettimään oliko se edes tuollainen, ihme lahopäisyyttä taas… Se ei ollut yhtä seurallinen kuin B, mutta jaksoi pienen hetken poseerata mulle ja kameralle.

Helmi

Myös majapaikassamme asusti karvatassu, Helmi. Helmi ei oikein arvostanut tuon jälkikasvuni jatkuvaa äheltämistä ja pysytteli enimmäkseen piilossa visiittimme ajan, mutta aamutuimaan ylhäällä kukkuessani pääsin hetkeksi karvatassun kanssa juttuihin. Toivottavasti kaveri on jo tokeentunut aiheuttamastamme järkytyksestä. :)