Ajastaika

Kesälomamatka 2014: Vuokatti ja Suomussalmi

Keski-Suomesta kesälomamatkamme jatkui seuraavaan majapaikkaamme Vuokattiin. Päivän aikana ehdimme poiketa mm. Pieksämäellä ihmettelemässä (ja mä huokailemassa) 70-lukulaista Hotelli Savonsolmua sekä nauttimassa wokkilounaan Kuopion torin kupeessa. Perillä Kainuussa olimme vasta iltasella, sillä keräilimme matkan varrelta lisää uusia kuntia geokätkökartalle ja pysähdyksiä tuli aika ajoin. Olimme toki tutkailleet karttaa etukäteen, joten nämä geotauot olivat hyvin suunniteltuja.

Järvimaisema
Eskola
Ilta-uinnilla

Vuokatista olimme varanneet kolmeksi yöksi mökin nimeltä Eskola, joka osoittautui oikein mukavaksi majapaikaksi. Keittiössä mahtui mukavasti kokkailemaan, pesukone pyöräytti meille kasan puhtaita vaatteita ja pari polkupyörääkin löytyi varastosta. Välillä sataa ropsahti, mutta noin muuten aurinko helli ja järvessäkin tuli käytyä – varsinkin seurueemme nuorin (1v 9kk) oli innokas pulikoija. Yhtenä päivänä päätimme tehdä retken Kuhmoon, joka tarjosi meille historiapläjäyksen Talvisotamuseon merkeissä.

Neula kotipaikan kohdalle
Hiljainen kansa I
Hiljainen kansa II
Suokasvi
Vähän upottaa

Torstaina oli aika jättää hyvästit Eskolalle ja suunnata auto eteenpäin kohti pohjoista. Tällä kertaa siirtyminen ei ollut pitkä, joten päätimme pysähtyä tsekkaamaan Kajaanin meiningin ja sitten hurautimmekin jo koko reissun varsinaiseen määränpäähän eli Hyrynsalmelle. Majoitusmuotona siellä oli pieni möksä leirintäalueella, sen verran myöhään olimme olleet liikkeellä ettei majoitusvaihtoja pahemmin ollut. Koska kello kävi vasta iltapäivää, ajoimme tavarat jätettyämme eteenpäin Suomussalmelle ja päädyimme siellä täyttämään vatsat pitsalla. Sen jälkeen teimme vielä pienen lenkin ja kävimme pällistelemässä 5-tien varressa nököttävää Hiljaista kansaa. Takaisin majapaikkaan päästessämme oli leirintäalue herännyt eloon, yöhön mennessä vähän liikaakin… Mutta siitä lisää ensi kerralla (joka toivottavasti on aivan lähipäivinä, muuten kirjoittelen näitä varmaan vielä joulunakin).

Kesälomamatka 2014: Jyväskylän asuntomessut

Vihdoin on tullut hetki saada ulos pitkään suunnitelmissa ollut postaus, selkeästi tällaiset laajemmat kokonaisuudet tuppaavat aina jumittumaan päähäni… Palataan siis ajassa taaksepäin ja heinäkuun puoliväliin, jolloin starttasimme tämän vuoden kesälomareissun samalla kokoonpanolla kuin Lapin reissun viime kesänä. Ensimmäisenä etappina oli parin päivän ajan Keski-Suomi, tuo itselleni opiskeluajoilta rakas seutu, jossa mm. osallistuimme geokätköilyn megatapahtumaan sekä kävimme naisten kesken juuri avautuneilla asuntomessuilla. Kuten otsikosta voi päätellä, tämä postaus käsittelee kyseisten messujen antia – kuvien kera tottakai. Eiköhän aloiteta!

Jyväskylän asuntomessut kohde 27: Älvsbytalo Suometar
Jyväskylän asuntomessut kohde 18: DEKO 149
Jyväskylän asuntomessut kohde 30: DEKO 159
Jyväskylän asuntomessut kohde 28: Sievitalo Mustakoivu 106

Itseäni messuilla kiinnosti mm. keittiöt, kun on se keittiöremontti edelleen tekemättä. Messutalojen keittiöt olivat mun makuun aika tylsiä ja ennalta-arvattavia, mutta jotain aiheeseen liittyvää inspiraatiota sentään tuli eteen. Ekan kuvan pöytä ja tuolit ovat ihanat, lisäksi verhot ovat hauska piristys tilaan. Toisessa kuvassa ihastuttaa betonivalaisimet, lankkupöytä sekä Saanan ja Ollin tekstiilit. Kolmas kuva on lähes ällömakea pastellisine sävyineen, mutta oi että tuo minttu on herkullinen! Ja vaikken niin pastellifani olekaan, niin onhan tuo ruokailutila aikamoisen nätti kokonaisuus (huomaa myös minttuvaaka tasolla). Kuvasarjan alin on ainoa varsinainen keittiökuva, tykkään eri värisistä ylä- ja alakaapeista sekä välitilan ja tasojen betonimaisuudesta. Jotain tuollaista voisi ehkä meillekin ajatella, tosin hippasen epäilyttää betonin ja shakkiruudullisen lattian yhteensopivuus…

Jyväskylän asuntomessut kohde 18: DEKO 149
Jyväskylän asuntomessut kohde 35: Talo Luck
Jyväskylän asuntomessut kohde 13: Valkola M-121-3P
Jyväskylän asuntomessut kohde 36: HauHaus
Jyväskylän asuntomessut kohde 27: Älvsbytalo Suometar

Oleskelutiloissa oli mukavasti DIY-henkeä ja turkulaista designia oli esillä useassa kodissa. BEdesignin Deer-hylly koristi useamman kohteen seinää, samoin aiemmin mainitut Saanan ja Ollin tuotteet olivat ilahduttavan yleinen näky messukodeissa. Huikein oleskelutila oli ehdottomasti Talo Luckissa (kuvasarjan pystykuva), se oli yhtä aikaa sekä futuristinen että retro. Kohde oli ylipäänsä yksi messujen upeimmista ja valkoisen ympärille rakennettu värimaailma kaikkine yksityiskohtineen kirvoitti tältä messukävijältä huokauksen jos toisenkin.

Jyväskylän asuntomessut kohde 35: Talo Luck
Jyväskylän asuntomessut kohde 23: Skammin talo
Jyväskylän asuntomessut kohde 23: Skammin talo
Jyväskylän asuntomessut kohde 18: DEKO 149
Jyväskylän asuntomessut kohde 10: Kannustalon Lato

Makuuhuoneissa ihastelin yllättäen kaikkea pehmeää: pellavalakanoita ja murrettuja värejä. Joku päivä vielä mäkin hommaan meille ne paljon kehutut pellavalakanat – kunhan vain saan päätettyä mistä. Skammin talossa laajalti käytetty vaneri miellytti silmää, erityisesti pidin tuosta vanerista rakennetusta sängystä raitalakanoineen. Aika lailla toista ääripäätä edustaa Talo Luckin makuuhuone kuvasarjan ensimmäisenä, vahvoja värejä valkoisella pohjalla. Peukku ylös!

Jyväskylän asuntomessut kohde 6: Passiivikivitalo Perhe
Jyväskylän asuntomessut kohde 37: ValmisJukka Aurinko 116

Lastenhuoneita koitin myös katsella sillä silmällä, vaikkei kotona työhuone ole muuttumassa lapsen valtakunnaksi vielä hetkeen. En kestä värikoodaamista tytölle vaaleanpunaista, pojalle sinistä -tyyliin, joten moni huone meni multa siksi ohi ja muutenkin lastenhuoneet tuntuivat olevan joko värimaailmaltaan hyvin tasaisia (= pliisuja) tai sitten totaalisen räiskyviä kirkkailla väreillä. Yllä olevien kuvien huoneet on varmaankin tarkoitettu hieman isommille lapsille työpisteineen, mutta nuo olivat eniten mieleeni. Ekan kuvan huone on väreiltään aika plassu, mutta tykkään tuosta seinän kuvioinnista ja myös metsäaihe (sarvet seinällä, lakanat, hirvipehmot) on kiva. Alemmassa kuvassa värimaailma on jees, sängyn tekstiilit ja verhot sekä värikäs huoppapalluramatto piristävät muuten vaaleaa ilmettä.

Jyväskylän asuntomessut kohde 35: Talo Luck
Jyväskylän asuntomessut kohde 40: Brand new oldies
Jyväskylän asuntomessut kohde 40: Brand new oldies
Jyväskylän asuntomessut kohde 3: Elämän Lanka
Jyväskylän asuntomessut kohde 30: DEKO 159

Mulla taitaa olla joku ihastuskausi keltaiseen, kuten yllä olevasta kuvasarjasta voi huomata. :) Varsinkin mustan, valkoisen ja harmaan kaverina kirkkaankeltainen on ihan huippu! Eka kuva on Talo Luckista, tuo oli epäilemättä ihanin huone koko messuilla – kaikki natsaa just eikä melkein. Kaksi seuraavaa kuvaa on kerrostalokohteesta Brand new oldies, jossa keltaiseen oli yhdistetty myös minttua. Ikean Bestå-kokonaisuus näyttää tosi kivalta ja kätevältä, mitä kaikkea tuonne saisikaan piiloon… Nimimerkillä Liikaa tavaraa -84, heh heh. Kerrostalokohteet olivat ylipäänsä erittäin kiinnostavia ja näin kerrostaloasujana niitä katseli ihan eri ajatuksella kuin omakotitaloja.

Jyväskylän asuntomessut kohde 42: Kiertokoti
Jyväskylän asuntomessut kohde 39: Viherperhe
Jyväskylän asuntomessut kohde 2: Cube 170
Jyväskylän asuntomessut: Maq

Ulkotilojen sisustusideoita osui silmään joitakin, esimerkiksi tuollaisen ylhäältä toisen kuvan kasviseinän ottaisin mieluusti omallekin parvekkeelle. Harmi vaan kun parveke on niin minipieni, ettei sinne oikein mitään mahdu. Ekan kuvan yrttilaatikko voisi ehkä toimia? Kolmannen kuvan pihakeittiö vaatii jo pois kerrostalosta, mutta otin sen tähän mukaan inspiraatioksi – muuten messutalojen pihakeittiöt olivatkin omaan makuuni liian hienoja, jos niin nyt voi sanoa. Viimeisessä kuvassa on pihanäyttelystä bongatut Maq-terassikalusteet, joissa on saatu hienosti yhdistettyä puu ja metalli.


Jyväskylän asuntomessut olivat ihan onnistunut kokonaisuus ja Äijälänranta paikkana hieno. Enemmän Jyväskylä tarjoili mulle inspiraatiota ja ideoita kuin Hyvinkää viime vuonna, mutta siihen varmasti vaikutti kohteiden monipuolisuus: esim. pienet NoppaKodit, keskenään erilaiset kerrostalokohteet. Olen iloinen, että Jyväskylä osui reitin varrelle ja messupäivä onnistui myös aikataulullisesti. Nyt tosin kodinjärkkäyskuume on niin valloillaan, että puolisko välillä jo hermostuu mun loppumattomiin pähkäilyihin. ;)

Maroon 5 – V (Deluxe) [2014]

Kesän viimeinen päivä

Kesä 2014 oli siinä. Toisaalta pitkä, toisaalta hujauksessa ohi. Paljon kaikkea häppeningiä, vaikka välillä tuntui ettei tapahdu mitään. Ensin oli lämmintä, sitten pirun kylmää, sen jälkeen hurja helleputki, lopuksi viileää ja sateista. En ehtinyt tehdä kaikkea mitä alkukesästä ajattelin, mutta niinhän se aina menee. Ehdin kuitenkin etsiä läjäpäin geokätköjä, juhlia kolmekymppisiäni, olla autossa monta tuhatta kilometriä, nähdä uusia paikkoja, matkustaa museojunalla, käydä kesäteatterissa. Syödä hyvin, loikoilla porukoiden uima-altaalla, nauttia kesästä. Meillä hajosi auto ja tilalle tuli uusi. Luoksemme muutti muutamaksi kuukaudeksi hoitokissa, josta saattaa tulla pysyvä perheenjäsen.

Ei mikään hullumpi kesä siis.







Mennyt kesä oli erilainen edeltäjiinsä verrattuna, mutta ehkä se olen minä itse joka on muuttunut. Ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu jotenkin kovin aikuiselta. Ja ensi kesänä kaikki vasta onkin erilaista, kun perheemme on kasvanut yhdellä. Aika hurjaa, mutta myös varsin jännää ja kiinnostavaa. Vaan sen näkee sitten – seuraavaksi kuitenkin on aika antaa vuoro syksylle. ♥

(Kaikki kuvat Instagram-feediltäni kesän ajalta, isommaksi klikkaamalla.)

Havun (toistaiseksi) viimeinen matka

Meille kävi lomalla hieman köpelösti: oltiin menossa maalle ja aika pian 8-tien alkajaisiksi autosta kuului järjetön poksahdus. Kuin olisi ajanut sorakasaan, paitsi että mies ehti nähdä taustapeilistä tielle lentelevän palasia. Matka päättyi siihen ja jatkui vasta hinausauton tultua apuun, onneksi sentään pääsimme kyydissä määränpäähän. Huoltamon tuomio oli, jotta moottori vaihtoon mikäli autolla tahtoo vielä ajaa – kiertokanki oli tullut moottorista läpi ja pudonneet osat olivat moottorin nurkasta, jossa nyt on ammottava reikä. Että näin. Vuoden sisään kolmas remontti, kun viime syksynä meni kytkin ja toukokuussa jouduttiin uusimaan kannen tiivisteet; yhteensä hintaa kertyy epäilemättä enemmän kuin auton arvo on.

Poks!
Kyydillä pois

Ei siitä ole edes neljää vuotta vielä, kun Havu tuli taloon. Kilometrejä on kertynyt varsin maltillisesti ja pääpiirteittäin kaikki on toiminut, mutta jostain syystä stoppi tuli tässä kohtaa. Nyt on kovassa pohdinnassa mitä seuraavaksi, Havua ei ehkä meille kannata korjauttaa mutta joku kottero pitäisi olla, jotta mies pääsee talvella kulkemaan töihin. Vaan millainen?

Mies on sitä mieltä, että panostetaan vähän eikä hankita mitään superedullista. Ehdottomasti 5-ovinen ja ainakin ilmastointi, penkinlämmitykset sekä vakionopeudensäädin pitäisi olla. Ei ihan pieni muttei mikään valtamerilaivakaan. Tavaratilaa tulisi olla niin että kyytiin saa kivasti vaunut ym. lapsiperheen roinat (juu-u, sellainenkin projekti tässä on parhaillaan menossa) ja sen myötä toki ISOFIX-kiinnitys olisi jees. Ranskalaisia tuskin tähän talouteen enää tulee, Volkswagenia kaikki tuntuvat kehuvan ja henk. koht. olen vuosia himoinnut uudenmallista Honda Civiciä. Miksi pitää olla niin paljon erilaisia vaihtoehtoja? Onko se vain tuurista kiinni, sattuuko kohdalle toimiva yksilö vai onneton maanantaikappale? Ehdotuksia em. kriteerit täyttävästä, kohtuuhintaisesta autosta otetaan mieluusti vastaan!

Juhannuksena kerran

Loman jälkeisen ensimmäisen työpäivän kunniaksi muutama otos juhannukselta – tuolta nyt kovin kaukaiselta tuntuvalta ajalta, jolloin lomaa ja helteitä vasta odoteltiin. Me ei tänä vuonna tehty juhannuksena mitään ihmeempää, kunhan nautimme normaalia pidemmästä viikonlopusta. Juhannuspäivänä ajoimme maalle saunomaan ja murkinoimaan, siellä myös näpsäisin postauksen kuvat. Ihana kesä ja kesän valo!

Juhannuksen ruusut
Violettia
Kesä ja kukkaset
Herqqis
Pinossa

En oikein enää jaksa innostua ns. pakollisista juhlista, vaikka ylimääräiset vapaapäivät ovat toki aina tervetulleita. Onneksi kukaan ei pakota kohkaamaan, jos ei halua; jätän siis sen homman muille ja keskityn vain olemaan. Ehtiihän sitä myöhemminkin, mikäli siltä alkaa tuntua.

Hanna Pakarinen – Olipa kerran elämä [2013]