Ajastaika

Pingviinin matkassa

Huh, hellettä!
Huh, hellettä!

Tämä tässä on Bob. Bob on Felinen ja T:n pieni pyöreä pingviini, jonka elo aiheuttaa jatkuvia naurun tyrskähdyksiä kaveripiirissämme. Pingviini viilettää milloin missäkin: ajaa autoa, seilaa uima-altaassa, geokätköilee, pelaa pleikkarilla. Elokuisella Särkänniemi-reissulla Bob jäi Onnin hoitoon siksi aikaa kun isäntäväki pyörähti Jyväskylässä ja meillä ehkä lähti tuo tekemisten taltiointi hieman lapasesta…

Leikkipuistossa. #playground #kids #bobthepenguin #tampere
Iltapäivän leikit Pikku Kakkosen leikkipuistossa.

Välipalaa leikin lomassa. #candy #lollipop #bobthepenguin #playground #tampere
Välipalaksi viimeiset jämät tikkarista.

#playground #tampere #bobthepenguin
Aurinko paistaa ja leppiskeinu kiikkuu.

Sit maistuu ruoka. #bobthepenguin #diner #americandiner #hungry #tampere
Puiston jälkeen vatsat täyteen Ameriikan malliin.

Mausteita mistä valita. #bobthepenguin #spice #valinnanvaikeus #diner #americandiner #tampere
Mitäs mausteita sitä ottaisi..?

Täydellisen kokoinen auto. #bobthepenguin #car #fuel #yellow #americandiner #tampere
Päivän päätteeksi jenkkiauton kyydissä, jii-haa!

Vinkki: Bobin seikkailuja voit seurata Instagramissa hashtagilla #bobthepenguin.

Kesävalon ihme

Kaksi ja puoli vuotta takaperin kotiin tuli ensimmäinen orkidea, joka puhkesi tänä vuonna uudestaan kukkimaan. Keväällä keittiön ikkunalaudalle majoittui toinenkin orkidea, joka päätyi huomaani toimistolta – tieto viherpeukaloudestani oli näköjään kiirinyt myös viereiseen tiimiin. ;) Noudatin samaa kaavaa kuin ensimmäisen kanssa eli leikkasin kuihtuneet kukkavarret pois, sijoitin ruukun kodin valoisimmalle paikalle ja annoin vettä silloin kun muistin. Ei mennyt kauaakaan, kun havaitsin kasvin puskevan uutta kukkavartta ja loppukesästä tilanne näytti tältä:

Valo tekee ihmeitä
Komeasti kukkiikin!

Muutamassa kuukaudessa uudet – ja varsin komeat – kukat, ihan käsittämätöntä! Pakko olla seurausta tuon vuodenajan valoisuudesta, tai sitten orkidea vain oli niin innoissaan päästyään pois toimiston pimeydestä ja/tai ilmastoinnista. Tämä yksilö kukki muuten yllättävän pitkään: ekat kukat puhkesivat heinäkuun puolivälissä juuri ennen lomareissua ja yllä olevat kuvat on otettu kuukautta myöhemmin.

Keittiössä kukkii tuplasti. #flower #orchid #kitchen #pitkäjänteisyys #odotuspalkitaan

Itse asiassa silloin heinäkuussa orkideat kukkivat tuplana, sillä aiempi kosintaorkidea pukkasi vielä uudestaan muutaman kukkasen tälle vuodelle. Siitä en valitettavasti ehtinyt ottaa tuota instakuvaa kummempaa, kun kukat jo lakastuivat pois. En tiedä mitä sitten tapahtui, mutta epäilen kasvin tulleen tiensä päähän, sillä juurakosta katosi kaikki vihreä vaikka sitä kovin koitti lilluttaa vesiastiassa juomassa. No, aikansa kaikella. Sitä paitsi saatoin tuossa erään kerran kiikuttaa kotiin yhden Kodin1:n alelaarista löytyneen raitakukkaisen yksilön…

Samuli Putro – Taitekohdassa [2014]

Barbi

Elokuun alkupuolella meille muutti hieman karvaisempi asukas, joka ensimmäisinä päivinä kaivautui kolmenkymmenen asteen helteistä huolimatta tyynykasojen keskelle vetämään unta palloon. Saanko esitellä: tässä on Barbi, 7-vuotias devon rex ja viralliselta nimeltään Adorex LionAmbrosia.

Nukkumakolo

En ole koskaan ymmärtänyt rotukissoista mitään, mutta devoneihin tutustuin pari vuotta sitten vanhan tupakaverini kautta. Kaverin kissat ovat pari kertaa käyneet meillä ja puolisko ihastui hassuun kiharakarvaiseen rotuun ilmoittaen, että jos meille kissa tulisi niin se pitäisi sitten olla devon. Aha. Talvella Sylvin & Olgan kasvattaja etsi vanhimmille kissoilleen sijaiskotia, joten ilmoittauduimme hänelle ja kävimme ihastelemassa devon-laumaa. Kevät ehti hujahtaa ohi ja kesäkin melkein, ennen kuin Barbi päätyi meille asti. Vähän jännitti, miten kissa sopeutuisi meille ja me siihen – sekä lisäbonuksena ilmenisikö miehellä jotain allergiaoireita kuten normaalikarvaisten kissojen kanssa usein käy. Toki myös elämäntilanteemme ehti alkuvuodesta muuttua raskauden myötä, joten sovimme kasvattajan kanssa että tsekataan tilanne joulun tienoilla uudestaan. Mukana nimittäin on optio, ettei Barbin tarvitse muuttaa meiltä pois mikäli se kaikille toimii.

Mallista

Vajaa kolme kuukautta tässä on nyt mennyt kissaperheenä ja erityisesti äijeli on aivan myyty. Allergisia oireita ei ole ollut missään vaiheessa, joten ainakin siltä osin asia on kunnossa. Barbi on aika herkkä ja selkeästi pitää hiljaisuudesta enemmän kuin hälinästä. Siinä mielessä onkin jännä nähdä, miten vauvan tulo vaikuttaa kissaan, mutta ehkä se menee kun alkuun sellainen pieni ei pahemmin kiljahtele tai juokse perässä. Iltaisin tosin Barbi vetää yleensä kevyet iltahepulit eli laukkaa pitkin kämppää, paiskii leluhiirtä tai metsästää höyhenkeppiä – että se siitä rauhallisuudesta. :D

Lykke Li – I Never Learn [2014]

Museojunalla Uuteenkaupunkiin

Onnettoman hidas päivitystahti näköjään jatkuu, kun kiire ei tahdo hellittää otettaan. Naputtelen tässä siis postauksen tyylikkäästi lähemmäs kolme kuukautta jälkikäteen, liekö tämä jo jonkin sortin ennätys blogin historiassa… Armeija-aikanakin taisin päivittää useammin, heh. Vaikka turha sitä on pahoitella, aina ei vaan aika riitä – varsinkaan kun viikot täyttyvät töistä, kodin laittamisesta ja beben tuloon valmistautumisesta. Ei ole enää montaa viikkoa töitä jäljellä ennen äitiysvapaan alkua, hurjaa!

P 1921 Uuteenkaupunkiin

Ei ole kerta taikka kaksi, kun olen onnistunut missaamaan kesäisen junamatkan rataosuudella Turku-Uusikaupunki, sillä monesti kyseinen erikoismatka tehdään Lättähatulla ja paikkoja on silloin varsin rajoitetusti. Tänä vuonna olin kerrankin ajoissa asian suhteen ja jäin kyttäämään Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ilmoitusta kesän reissusta, matkaseuraakin olin puhunut mukaan hyvän lössin. Hyvää kannattaa odottaa, nyt vihdoin pitkäaikainen unelmani toteutui! Saimme liput junaan, joka tosin tällä kertaa ei ollut Lättähattu, mutta sekös olisi intoa vähentänyt. Heinäkuisena sunnuntaiaamuna hyppäsimme siis puoliskon kanssa museojunan P 1921 kyytiin Turun rautatieasemalta ja lähdimme puksuttamaan kohti Uuttakaupunkia.

Toiselle aikakaudelle
Hätäjarru
Kiskot vie
Käymälä
Museojuna Ugissa

Alkumatkasta en osannut muuta kuin muuta kuin huokailla ja hihkua, vähän siinä ehkä kimmelsi kyynelkin silmänurkassa (raskaushormonit, ju nou) kun olin niin onnellinen tilanteesta. Lapsuuteni kyseisen radan varrella viettäneenä hienoin hetki oli varmastikin saapuminen “kotiasemalle”, josta loput seurueestamme nousivat kyytiin, ja hetki sen jälkeen kun tuttu rakas talo pilkotti peltojen takana. Matka Turusta Ukiin kesti puolisentoista tuntia ja perillä oli runsaat pari tuntia aikaa hengailla. Nautimme jäätelöä ja virvokkeita Pakkahuoneella, minkä jälkeen suuntasimme naisvoimin muutamalle geokätkölle. Pian olikin aika palata Kalasataman pysäkille ja lähteä paluumatkalle, snif. Takaisin päin mennessä jäimme puoliskon kanssa pois matkan varrella ja sisko miehineen jatkoi Turkuun asti jatkaen eteenpäin meidän sinne jättämällämme autolla.

Päivän asu 27.7.2014

Oli kyllä aivan mahtava sunnuntairetki, toivottavasti päästään joskus vielä uudestaankin – ehkä seuraavaksi sitten sen Lättähatun kyytiin. :) Loppuun vielä junapäivän asu, ei ehkä helteeseen kaikista sopivin mutta noin muuten aiheeseen oikein passeli. Vaatevalinta oli luonnollisesti Olivia Rougen kellohelmat sydämillä ja päähän sitten mätsäävä huivi, jonka sisko joskus toi festareilta. Nenällä aurinkolasit D&G, korvissa toisen käden punaiset napit ja kaulassa lahjaksi saatu J-kaulakoru. Jalkaan valitsin varrettomat Converse All Starit, joilla oli hyvä hiihdellä pitkin cityä kätköjen perässä.

(Alin junakuva on Felinen kamerasta, asukuvan otti mieheni.)

Haloo Helsinki! – Kiitos ei ole kirosana [2014]

Kosmetiikkakatsaus 2014, osa kaksi

Kaapissa on majaillut läjä tyhjiä kosmetiikkapakkauksia jo hyvän tovin, kun en ole ehtinyt ja/tai saanut aikaiseksi blogata niistä. Ei muuta kuin tuumasta toimeen, tässä siis katsaus touko-elokuussa tyhjentyneisiin pulloihin ja purnukoihin. Seuraava satsi onkin kovaa vauhtia muotoutumassa, ihan hyvä saada vähän lisää tilaa…

Loppuneet kosmetiikat vol. 2: kasvotuotteet

Weleda Ratania-hammastahna
Otetaan heti alkuun käsittelyyn poikkeuksellisesti suuhygieniatuote, josta halusin kirjoittaa pari sanaa. Ollaan puoliskon kanssa siirrytty käyttämään pääasiassa luonnollisempia hammastahnoja, joista Weleda on varmaan eniten kehuttu. Ihmettelenpä vain miksi! Ensin testasimme hypetettyä suolahammastahnaa, joka oli kummankin mielestä aika kamalaa tavaraa – suolakiteet tuntuivat suussa inhalta eikä makukaan ollut kovin herkullinen. Seuraavaksi käyttöön otettiin kuvassa näkyvä Ratania-hammastahna. Sen koostumus ja maku olivat toimivammat, mutta pesun jälkeen oli aina koko lavuaari täynnä marjapuuronpunaisia roiskeita, joita ei tahtonut saada pelkällä vedellä pois. Lisäksi miinusta on annettava metallisesta putkilosta, joka on varsin epäkäytännöllinen kun tahnaa on jäljellä viimeinen viidennes. Aaaaaargh! Meille ei enää Weledaa tule hammaspuolelle, mutta onneksi on muitakin vaihtoehtoja. :)

Skin Blossom Nourishing Face Moisturiser
Tilasin tämän alun perin miehelle kasvovoiteeksi, mutta käytin useamman kerran myös itse. Oikein toimiva tuote, joskin tuoksu on suht yrttinen. Pumppusysteemi oli ainakin tässä vanhan mallisessa purkissa erinomainen ja purtilon sai tyhjäksi ilman leikkausoperaatiota. Mikä jottei saattaisi päätyä peilikaappiin toistekin.

EkoPharma Lakka-Tyrni kosteuttava kasvovoide
Ostin jostain messuilta setin tämän kotimaisen merkin tuotteita, nykyään lakkatyrnisarja taitaakin olla ainakin puteleiltaan eri näköinen. Kiva että kotimaiset supermarjat on tuotu kosmetiikkaan mukaan, plussaa myös siitä että tuotteet ovat Suomessa valmistettuja. Käytimme miehen kanssa molemmat tätä kasvovoidetta, joka yllättäen toimi mainiosti aika erilaisille ihotyypeillemme (kuiva/herkkä vs. sekaiho). Voisin ostaa uudestaan, jos tulee jossain sopivasti vastaan.

Mádara Eco Face syväpuhdistusvaahto
Mielestäni edelleen yksi parhaista putsareista, sopii lukea aiempi kommenttini tuotteesta.

Burt’s Bees Radiance Facial Cleanser
Burtin mehiläisistä liikkuu paljon positiivisia kommentteja, joten erään kerran menin ja tilasin puhdistusvoiteen testattavaksi. Aineen kerrotaan puhdistavan iholta lian, rasvan sekä meikit – harmi vain, että silmänympäryksille se ei soveltunut. Tykkään enemmän myös silmämeikkiin tehoavista putsareista, jolloin ei aina välttämättä tarvitse käyttää silmämeikinpoistoainetta erikseen. Burtin mehiläiset eivät siis tässä kohtaa vakuuttaneet eikä tuotteita tule ehkä muutenkaan enää ostettua, kun eivät ole luonnonkosmetiikkaa.

Loppuneet kosmetiikat vol. 2: hius- ja vartalotuotteet

Born to Bio Tropical Mango suihkugeeli
Aika litkua tavaraa, joka tuoksui kivasti mangolta. Suihkugeeliä ostan harvoin samaa uudestaan, mutta voisin ehkä joskus kokeilla saman merkin suihkugeeliä jossain muussa tuoksussa.

Born to Bio Sensation Zen deodorantti
Tuoksu oli mukavan zen ja tavaraa purtilossa on dödöksi aika paljon, 75 ml. Omalla kohdallani ei toiminut niin hyvin kuin toivoin ja toisinaan kainaloista tuoksahti päivän päätteeksi vähän liikaa nakkikioski. Noh, toiset tuotteet toimii paremmin kuin toiset ja vain kokeilemalla tietää mikä toimii itselle.

Sante Goji & Olive käsivoide
Perustoimiva luonnonkosmetiikan käsirasva, tuoksu oli omaan makuuni vähän liian voimakas.

Tigi Bed Head Candy Fixations Sugar Shock
Ihastuin aikoinaan Tigin karkkisarjaan ihan kympillä, mutta luonnonkosmetiikan käytön kasvaessa ovat voimakkaat, makeat tuoksut alkaneet lähinnä ällöttää. Sokerisuihkeen funktio on sama kuin suolasuihkeen, tämän sokerishokin kanssa jouduin kuitenkin pettymään. Kun ei toiminut niin ei toiminut, minkä lisäksi vielä suutinosa oli aivan onneton. Hmph.

Batiste XXL Volume kuivashampoo
Kuivashampoo taitaa olla yksi harvoista kosmetiikkatuotteista, joille en ole löytänyt korvaajaa luonnonkosmetiikan puolelta. Nyt olen koittanut vähentää senkin käyttöä, mutta yksi pullo on aina hyvä olla varalla hätätilanteita varten. Olen tainnut aiemminkin kertoa, etten voi sietää metallipullon sisällä kilisevää kuulaa, mikä rajaa kuivashampoovalikoimasta samoin tein osan pois. Batiste onneksi tekee kuivashampoita, jotka a) toimivat b) ovat kuulattomia ja c) eivät maksa järkyttävästi. Huomiot perustuvat pariin eri versioon, kummastakaan ei pahaa sanottavaa. Tämä viimeisin välitöntä lisätuuheutta lupaava kuivashampoo oli mielestäni ihan perus, mutta toisaalta en kaipaakaan muuta kuin freesimmän tunteen kuontalossa. Ostin seuraajaksi jälleen saman merkin tökötin, kun sattui olemaan mukavasti tarjouksessakin.