Ajastaika

Aika lentää edelleen aivan liian vauhdikkaasti eteenpäin – miten lokakuukin on jo ehtinyt lähes puoliväliin?! Palataanpa siis ajassa pari viikkoa taaksepäin lokakuun ensimmäiseen päivään, joka oli lauantaiksi buukattu hyvin täyteen tapahtumaa. Aamulla heräiltiin ajoissa ja lähdettiin Felinen kanssa ajamaan kohti Saloa ja syysmarkkinoita.

Kaunis aurinkoinen syyspäivä. ♥

Katselin noita punaharmaita tossuja vähän sillä silmällä…

…mutta ostinkin sitten nahkarukkaset. Ei pitäis ens talvena sormia palella!

Ehkä olisi pitänyt hankkia tällainen lakki tumpuloitten kaveriksi?

Markkinoilla oli yhtä jos toista myyntikojua, karkkia ym. tarjolla tietysti about joka kolmannessa kojussa mutta mukavasti näkyi olevan tarjolla myös lähialueiden tuotteita. Puoliskolle vein tuliaisiksi pienen pussin habaneroa, saa herra maustettua sapuskat jatkossa taatusti tarpeeksi tuliseksi. ;) Lisäksi ostettiin Felinen kanssa kimppaan vähän juustosarvea ja herkkumunkkia sekä pussillinen pusuja.

Salosta matka jatkui auringonpaisteessa kohti pääkaupunkiseutua. Seuraava pysäkki oli Helsinki-Vantaan lentokenttä, josta meidän oli määrä käydä nappaamassa Kreikka-vahvistus T mukaamme. Oltiin perillä hyvissä ajoin, joten tapettiin aikaa käyskentelemällä terminaalista toiseen. Kuviakin tuli toki napsittua sieltä täältä.

Päivän teemaväriksi valikoitui sattumalta sininen – mä en vaan osaa pukeutua pelkkään mustaan tai harmaaseen. Hattu Monki; hopeiset sulkakorvikset fashionology.nl; heppapaita, samettijakku ja polvisukat H&M Divided; ruskea nahkalaukku Mhann; kiiltävät shortsit ja sukkikset Seppälä; nahkavyö H&M men; sormukset Kalevalakoru ja JC; kengät Converse All Stars, Pop Art Collection SS10.

Kone lähestyy.

Hattupäiset venttailijat.

Ihana auringonvalo!

T:n kone laskeutui ajallaan ja neidin puolen vuoden visiitin vaatimat matkatavaratkin saatiin ahdettua Kotteroon. Lentokentältä tiemme vei pienten mutkien kautta Forssaan T:n majapaikkaan, T pääsi virkistäytymään koko päivän matkustamisen jälkeen ja me Felinen kanssa käväistiin sillä välin syömässä (ja vähän ehkä eksyttiin Forssan keskustaan).

Pimeä oli jo ehtinyt laskeutua, kun käänsimme Kotteron nokan takaisin Salon suuntaan. Jotenkin yllättävän lyhyeltä tuntuneen matkan jälkeen olimme valmiit liittymään joukkoon viiksekkääseen, kunhan ensin koristeltiin vähän naamataulua kajaalilla. Ei varmaan tarvitse arvata minkälaiset viikset sisko-rakas tahtoi mulle piirtää..?

Asiaan kuuluva tiukka ilme.

Kalastaja-Lars (vai oliko se Allah?) ja Pedro Epsanjasta.

Vaan sitten tapahtui jotain ja Pedrosta tulikin italialainen! Yllä olevasta kuvasta lähdettiin liikkeelle, oli Dolmiot ja halpispastakastikkeet. Lopputuloksen voi käydä katsomassa täältä. :D Mä olin siinä vaiheessa jo niin väsynyt että nauraa räkätin melkein kaksinkerroin, hyvä kun sain muutaman kuvan hekotukseltani räpsäistyä.

Päivä oli pitkä mutta hauska, ei voisi loistavammin uutta kuukautta aloittaa!

Lykke Li – Wounded Rhymes [2011]