Ajastaika

Voin nyt jo kertoa, että täällä blogissa seuraa hyvin todennäköisesti aika hiljainen seuraava viikko. Avaimet uuteen kämppään saatiin eilen ja alkuilta vietettiin kaikuvassa asunnossa pohdiskellen, suunnitellen ja siivoillen. Pientä pintaremonttia on tiedossa, työhuoneen vaaleanpunaiset sydäntapetit lähtevät aivan ensimmäisenä ja sen jälkeen olohuoneen kuviotapettiseinä vaihtuu maalattuun pintaan. Myös kaikki valkoiset seinät saavat uuden maalipinnan – vaan kun osaisi päättää millä sävyllä maalaisi. Tikkurilan Lumi houkuttelisi, mutta netistä luin monestakin lähteestä, että se on todellakin valkoista eikä kovin riittoisaa. Ja kun hintaakin Lumi-maalipöntöllä on aika paljon, niin vähän mietityttää lähtisikö kuitenkaan sitä ensimmäisenä kokeilemaan.

Viime viikolla sain vihdoin aikaiseksi käydä siistimässä lettiäni. Hyvästi epämääräinen tylsä hiusmalli, tervetuloa kerroksittain leikattu kevyempi tukka! Feline tuli mukaan ja lähtipä sitten siskonkin päästä haituva jos toinenkin. Jälkeemme jätimme blondipinkkejä hiustukkoja tuolin ympärille – harvoin meidän vakikampaamossa lattia näyttää tuolta. :)

Uusien leikkausten kera siirryimme läheiseen Bossaliinaan kahvittelemaan. Kahvila oli edelleen yhtä sympaattinen ja kotoisa kuin viime visiitilläkin. Jatkossa yritän kyllä käydä siellä useammin, se on sellainen hyvän mielen kahvila. Voisin muutenkin suosia enemmän pikkukahviloita kuin aina jotain S-ryhmän ketjupaikkaa…

Musta on tullut hieman perso kaikelle suklaiselle, joten browniet huomattuani en voinut harkita enää mitään muuta herkkua. Kermavaahto kruunasi suussa sulavan ihanuuden, naminam! Teeksi valitsin tällä kertaa jännää mangopohjaista teetä, jossa oli myös mm. chiliä. Teen nimeä en nyt millään saa päähäni, mutta joku mangoon liittyvä se oli.

Feline, kahvi ja kalkkuna-paprikapiiras.

Bossaliinan katossa roikkuu hauska muovisista lääkemitoista tehty lamppu.

Bossaliinasta mentiin vielä hetkeksi kaupungille pyörimään. KOP-kolmiossa osuttiin todella sopivaan saumaan, kun DinSkossa ja Nilsonilla oli juuri alkamassa kanta-asiakasilta. Koska ovet näyttivät olevan kaikille avoinna, kävimme mekin kenkiä pällistelemässä ja siinä samalla nautittiin lasilliset kuohuvaa sekä pieniä suolapaloja. Vuohenjuusto ja viikunahillo suolakeksin päällä oli sellainen yhdistelmä, että sitä on pakko kokeilla joskus kotonakin!

Nyt laitan maccini pakettiin ja loputkin irtotavarat kasaan, sitten alkaa armoton tavaroiden siirto uuteen kotiin. Iloista alkanutta talviaikaa kaikille pimeydestä huolimatta!

Ihana sunnuntai tänään! Puolisko lähti aikaisin aamuvuoroon, mä käänsin kylkeä ja tuhisin kerrankin pitkälle aamupäivään. Herättyäni istuskelin vaan koneella ja iltapäivällä kun tiskikone oli saanut pesunsa valmiiksi, lähdin tallustelemaan kaupungille sateen ropistessa ympärillä. Melkein testasin millaista olisi olla Maija Poppanen, välillä oli niin järkyttäviä tuulenpuuskia että meinasi sateenvarjon kanssa lähteä lentoon.

Alkuilta hujahti Elixiassa, mies oli salin puolella sillä aikaa kun itse heiluttelin painoja Elixia Powerissa. Sain vähän kasvatettua painomääriä parissa liikkeessä, kyllä se tästä pikku hiljaa etenee! Tunnin jälkeen kulutin vielä loput energiat juoksumatolla, oisin kauemminkin juossut ellei mies olisi saanut treeniänsä valmiiksi. Käytiin sitten höyrysaunassa sekä testattiin vihdoin toiminnassa oleva viileäallas, +9°C vesi virkistää mukavasti oloa.

Ostin muuten jonkun sortin mielenhäiriössä kaikkialla hehkutetun Remingtonin Pearl Wandin, kun se sattui olemaan Sokoksella tarjouksessa. Olen kovin laiska väkertämään hiuksiini mitään sen ihmeempää, mutta jospa Pearl Wandilla saisi taiottua kiharaa helposti ja nopeasti. Seuraavana viikonloppuna on yhdet ylioppilasjuhlat tiedossa, täytynee sitä ennen vähän opetella kähertämistä että voi lauantaina sitten laittaa hiukset nätisti.

Tämän postauksen kuvat eivät suinkaan ole tältä päivältä vaan viime viikon keskiviikolta, ovat roikkuneet mulla luonnoksissa melkeinpä siitä saakka. Pyörähdin silloin kaupungilla Felinen ja Heviletin kanssa, käytiin mm. Coffee Housessa iltapäiväkahvilla ja -patongilla. Heviletin kaffessa oli sydän, vähänkö ihkua!

Vahtikissa Dharma.

Kahvittelun jälkeen ajettiin maalle, sillä oli äitin syntymäpäivä. Odoteltiin siellä vähän niin kuin yllärinä kunnes äiti vihdoin saapui kotiin päivän riennoista (= marttaretkeltä…) ja sitten kahviteltiin taas sekä syötiin herkulliset jätskiannokset, jotka sisko kaikille latoi kulhoihin. Ensitestissä oli Aino-maku uudesta premium-triosta, omalla kohdallani ainoa niistä jota en ollut vielä maistanut eli suklaajäätelöä, lakritsikastiketta sekä toffeepaloja. Vähän erikoista mutta hyvää!

Lempiaikani keväästä oli juuri alkanut, kirsikkapuu kukki! Ja kukkii itse asiassa vieläkin, tänä viikonloppuna kävin vielä kuvailemassa vähän lisää. Nyt on lisäksi omenapuukin puhjennut kukkaan. Ei vaan voi olla mitään kauniimpaa kuin valkoista ja haaleanvaaleanpunaista kukkaa joka paikassa. Voi kunpa joskus pääsisi Japaniin kirsikkapuiden kukinnan aikaan, se vasta täytyy olla jotain aivan uskomatonta.

Lykke Li – Wounded Rhymes [2011]

Onpahan taas tullut hommattua muutama uutuus kylpyhuoneen puolelle, vaikka edellisissäkin vielä riittää. Tosin selvää on etteivät nekään ikuisuuksia kestä, rasvat nyt ainakaan, joten ihan hyvä välillä täydentää varastoja kun on tilaisuus. ;) Hiustuotteita alkaa kyllä olla jo pelottavan paljon, pitänee tsempata että saa edes pullon tai pari loppumaan… Kotikotiin voisi myös viedä pari putelia, kun siellä saunoessa käytän aina jotain randomeja tököttejä ja sitten on taas selvittelemistä takkutukassa.

Ensimmäinen etappi oli The Body Shop ja viime viikon loppupuolen kantispäivät, jolloin kortilla sai kaikesta -20 %. Vesimelonin tuoksuista body lotionia oli himoinnut aiemminkin, nyt sain viimein hankittua sen kotiin saakka. Tuoksu on vähemmän vesimeloninen kuin luulisi mutta sinänsä ehkä hyvä niin, kun TBS:n vartalovoit taas ovat tuoksuiltaan suht vahvoja. Uuden sataprosenttisesti biohajoavien Earth Lovers -sarjan suihkugeelien keskellä meinasi tulla valinnanvaikeus, olivat kaikki niin ihania! Lopulta mukaan lähti kurkkua ja minttua sisältävä suihkukaveri, joka ihan oikeasti tuoksuu aivan kurkulta. ♥ Earth Loverseissa ei ole lainkaan parabeeneja, väriaineita, silikoneja tai sulfaatteja – nähtäväksi jää miten tuote eroaa käytössä “normaalista” suihkugeelistä vai eroaako mitenkään.

Hiustuotteet matkasivat luokseni CheapSmellsin varastoista. Tarkoitus oli tilata tutusta ja turvallisesta Feel Uniquesta, mutta yllättäen haluamani tuote oli sieltä loppu. Ei siinä mitään, olen CheapSmellsilta tilannut aiemminkin joten mitään kovin jännittävää ei ostoprosessissa ollut. CS eroaa FU:sta lähinnä siinä, että tilauksiin tulee postikulut mutta vastaavasti tuotteet ovat muutaman punnan edullisempia. Ja kotimaan hintoihin verrattuna on kumpikin Britti-pulju tietysti aivan omaa luokkaansa, olisin saanut Suomessa pulittaa yhdestä tuotteesta suunnilleen sen mitä nyt maksoin yhdestä.

Tigi-tilauksen kipinä lähti Love, Peace & The Planet -sarjan hiuksiin jätettävästä hoitoaineesta nimeltä Let It Be. Hapsukasa päälaellani on suihkun jäljiltä aina sen verran pörröinen, että hiuksiin jätettävä hoitis on ihan must normaalin pestävän version lisäksi. Olen kaivannut jo pitempään jotain hyvää jätettävää hoitoainetta, sellaiset kun useimmiten ovat suihkeina ja se on mun kohdalla aika tyhjän kanssa. Let It Be vaikuttaa parin kokeilukerran jälkeen ihan toimivalta töhnältä, joskin putelista tuleva kirsikkainen tuoksu oli yllättävän voimakas. Pystyn kyllä elämään sen kanssa, nou hätä, mutta kirsikkainhoojille en tuota suosittelisi.

Karitevoi, manteliöljy, riisi ja vehnäaminohapot yhdessä kiinanruusu- ja kamomillauutteiden kanssa pelastavat hiukset epätoivosta antamalla ravintoa ja kiiltoa.
Liity vihreään jengiin ja Let It Be.

Toinen pakettiin klikkaamani tuote oli aika ex tempore houkutus, kun olin lukenut monestakin paikkaa Bed Head -sarjan tuuheuttavasta hiustökötistä Small Talk. Tätä en ole vielä ehtinyt kokeilla, mutta lupaavalta vaikuttaa ainakin kuvauksen perusteella. Eikä mustikan tuoksulla kai kovin pieleen voi mennä? Täytyykin muistaa ottaa Small Talk kokeiluun mitä pikimiten.

Bed Head Small Talk toimii kolmeen tarkoitukseen: se antaa tuuheutta ja nostaa hiuksia, stimuloi väsyneitä hiuksia ja muotoilee antamalla erittelyä, kestävyyttä ja kontrollia. Antaa hiuksille kosteutta ja vähentää karheaa tunnetta. Sisältää yhdistelmän vitamiinia B5 joka vahvistaa ja korjaa, auringonkukkaöljyä joka kosteuttaa ja antaa kiiltoa sekä jojobaöljyä joka ravitsee.

Hiuksista piti vielä sanomani, että olen vihdoin onnistunut saamaan passelin sävyn kuontalooni! Mullahan oli vielä helmikuun alussa punertavanruskeat hiukset, tai no mikä lie sekasikiöväritys tuo nyt olikaan. Puolivälissä kuuta päätin silloin heittää päähäni ensin suht voimakkaan vaalennuksen ja siihen päälle luonnollisemman kevytvärin. Tulos oli ihan ok ja sillä tukalla sitten jaksoinkin viime viikkoon asti, kunnes juurikasvu alkoi häiritä liikaa. Samalla kerralla lähti myös hieman kellertävä sävy pois, ja nyt pää on sopivan luonnollinen eikä liian vaalea. Tervetuloa kesä, olen valmis!

(Tigien tuotekuvaukset: hiustuotteet.fi)

Perjantai-illalla oli tosiaan sitten viimeisten Luonnon helmassa -näytösten aika, tällä kertaa Turussa ja paikkahan oli Kauppatorin välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vimma. Aamupäivä meni Salossa kampauksessa ja meikissä, paikkana AmiStyle ja tekijöinä siis ammattikoulun opiskelijoita. Ihan niin taidokkaita lookeja ei tullut kuin viimeksi, mutta hyvähän se on tulevien hiusalan toivojen saada harjoitusta.

Kolmen paikkeilla selviydyttiin vihdoin Felinen kanssa Turkuun asti, kun mun näytöskuntoon laittamisessa pikkasen kesti… Lähinnä siksi, että istuin suunnilleen tunnin lämpörullat päässäni kun kukaan ei huomannut aloittaa mun kampausta enkä tiennyt kenelle oikein olisin asiasta vinkannut. Onneksi selvisin lopulta ulos kampaamosta, meikkiä tosin piti kotona vähän korjailla.

Vimmassa vedettiin pari harjoituskierrosta, ensin ihan vain koreografiat ja myöhemmin pukujen kanssa. Tällä lavalla oli helpompi olla ison helman kanssa, varsinkin kun seuraava lavalle menijä odotti aina sermin takana lavalla – pystyin asettelemaan “peräni” hyvin kun olin jo noussut lavan tasolle. Lavan reunoille ripoteltujen ruusujen kanssa tosin oli pientä probleemaa, meinasin kääntyessäni pyyhkäistä kukkasia mukanani.

Kuudelta oli ensimmäinen näytös ja kahdeksalta toinen. Nämä kuvat on jälkimmäisestä ja kuvaajaksi nakitin kullan, joka otti itselleen hyvän sijainnin ja saikin yllättävän hyviä otoksia aikaiseksi. Herra kun ei pahemmin osaa kameraa säädellä, joten mun aiemmin laittamilla asetuksilla mentiin koko setti läpi.

Siinä vielä hieman lisäkuvaa suunnittelijamme tuotoksista, väritkin ovat aika lailla oikeanlaiset. Oikealla alhaalla näkyy hyvin miten jättimäinen – ja upea! – mun joutsenen peräni oikein oli.

Oikean yläkulman seepra-asu oli ihan mahtava! Tuollaisen topin kun saisin omaan kaappiini, pystyisin sanomaan saman tien useamman vaihtoehdon miten sitä voisi yhdistellä kivasti mun jo olemassa oleviin vaatekappaleisiin. Eikä tuon asun hamekaan ole hullumpi, vaikken itse nilkkapituisia helmoja suosikaan.

Yllä myös ainoa miesmallimme, jolla ainakin Plazan näytöksissä oli urheasti meikkiäkin silmissä. Tuollaiset haaremihousut voisin huolia itselleni, paitsi ehkä jossain hieman simppelimmässä kuosissa. Tai no, olisihan tuollainen oranssikirjavakin aika ihanan kreisi. Mä tosin saattaisin näyttää hieman leveämmältä alakropastani.

Tässä vielä yksi makeimmista mekoista, Sinin tekemä sekä esittelemä musta perhosmekko. Älyttömän upea tuo perhosselkäosa ja muutenkin erittäin onnistunut look! Voi kunpa mäkin pystyisin tepastelemaan tuollaisilla tappajakoroilla… Typerät jalkaongelmat.

Näytöksen lopuksi tultiin vielä kaikki lavalle ja jokainen sai ruusun ryhmän opettajalta. Ihana yllätys, tykkään saada randomisti jostain kukkia (tai kukan). Oli kyllä hieno kokemus olla tällaisessa mukana, mutta pakko myöntää ettei musta olisi oikeaksi malliksi (ulkomuotoni lisäksi, siis). Hatunnosto niille, jotka sellaista jaksavat tehdä.

Viimeisen vedon jälkeen puvut pakattiin ja kiikutettiin kuljetettavaksi takaisin Saloon. Yhdeksän jälkeen päästiin lähtemään Vimmasta ja suunnattiin pienellä porukalla Red Hot Chilisiin syömään. Nyt oli pakko valita listalta aurajuustohampurilainen, joka vei kielen mennessään. Nälkä lähti myös ja tilalle tuli jumalaton ähky, joka helpotti vasta joskus seuraavana päivänä. Selvisinpähän ilman aamupalaa töissä sen pari tuntia ennen ekaa taukoa.

Tässä vielä lähikuvaa päivän kampauksesta (ja ripaus silmämeikistäkin):

Päähärpäke oli amiksen opettajan idea, ilmeisesti siksi kun oppilaiden vääntämässä suht pikaisessa (niillä oli koulupäivä loppumassa) nutturassa pinnit olivat turhan paljon näkyvillä. Kieltämättä tuo päässä mun runaway bride -fiilis kasvoi entisestään… Korviksia mulla ei siis näytöksessä ollut, ne laitoin vasta jälkeenpäin korviin. Olivat muuten ihkauudet tuolloin, sillä ne lähtivät mun mukaan Glitteristä kun tunnin tauon aikana pikaisesti pyörähdettiin tyttöjen kanssa kaupoissa. Olen kovin tykästynyt noihin ja harkitsen vakavasti vastavien hankkimista myös jossain muussa värissä.

Kuvasta voi bongata lisäksi uuden hiusvärin, ei ole mitään vihertävää enää! Halusin vähän tummentaa kesän haalistamaa väriä ja päädyin lopulta vaaleanruskeaan punamahonkiin. Kestoväriä tuo ei ole (en harrasta niitä enää), joten saa nähdä miten pitkään kuontalo pysyy punertavana. Kovasti ainakin pidän hiuksistani nyt.