Ajastaika

Lauantaina vietettiin rentoa iltaa maalla tuttuun tapaan kaveripariskunnan luona: ohjelmassa oli saunomista, ruuanlaittoa, telkkarin katsomista sekä Wii-pelejä. Tarkoitus oli katsoa leffaakin, mutta se vaan jäi kun jäätiin tuijottamaan Putousta. En ollut kyseistä showta koskaan katsonut, ihan vaan koska mä en yleisesti ottaen katso telkkaria, mutta kuullut sentään puhuttavan. Olihan sitä ihan hauska seurata, varsinkin kun jo taisteltiin finaalipaikoista.

Vietiin tuliaisiksi tulppaanikimppu. Olikohan se edes tämä puska? Samaa sävyä ainakin.

Ruokapuolta varten S oli leiponut sämpylöitä ja alkuillasta uunissa paistui hirvenlihapihvit.

Nannalla ja Patella oli myös nälkä.

Saunan jälkeen kokosimme pöytään oikein kunnon hampurilaisbuffetin. Sämpylän ja pihvin lisäksi väliin saattoi sujauttaa mm. pekonia, halloumia ja fetaa, avokadoa, kurkkua, tomaattia ja salaattia. Sitten vielä “kostukkeeksi” dippi- tai omatekoista cheddarkastiketta sekä lisukkeeksi rapsakoita ranskalaisia. Jokainen sai koota burgeristaan juuri sellaisen (ja niin ison) kuin tahtoi. Ja voin kertoa, että hyvää todellakin oli!

Tällainen oli mun lopputulos. Slurps!

Oi muuten jotenkin tosi hankala keksiä ruokaa, joka olisi paitsi hyvää myös kätevä kokkailla porukalla. Viime kerrallahan teimme pizzaa, yksi vaihtoehto olisi tortillat – ja siihen loppui oma mielikuvitukseni. S onneksi keksi burgerit, helppoa mutta sitäkin herkullisempaa. Mitäköhän seuraavaksi kehittelisi..? Ehdotuksia sopii toki heitellä kommenttilootan puolella. :)

Löysinpä vihdoin minäkin paljon hehkutetut Clipperin luomuteet mukiini. Ruokakaupoissa on ollut tarjolla vain jotain perusperusmakuja, jos niitäkään, joten olen odottanut vastaani osuvan vähän jotain mielenkiintoisempaa laatua. Sokos hoiti homman kotiin: jokunen viikko takaperin Clippereitä oli nätisti esillä heti sisään astuttaessa. Ei muuta kuin valitsemaan kiinnostavin maku!

Ensimmäisellä kerralla vein kassalle vadelmaisen valkoisen teen, seuraavalla kerralla silmät osuivat lakritsiyrttiteehen. Jälkimmäistä on hehkutettu monessa blogissa ja ainakin tuhat kertaa, että olihan tuota nyt pakko maistaa. Alkuun reaktio oli lähinnä tasoa ööh mitä ihmettä?!, mutta sitten maku kietoi mukaansa. Oivallinen korvike karkinhimoon! Lakritsitee on niin pehmeää ja makean tuntuista, ettei mitään ylimääräistä makeutusta tarvita. Piristää fiilistä ankeanakin työpäivänä. Ja kaiken kukkuraksi teepakettien ulkoasukin on niin ihana, ettei noita tahdo edes kaapissa pitää. Tuo siis piristystä myös keittiön sisustukseen!

Ajastaika suosittelee!

Clipperin Reilun kaupan ja luomuteet mm. Sokokselta, hinta n. 3e. Seuraavaksi voisin kokeilla vaikkapa sitruuna-inkivääriteetä…

Happoradio – Jälkiä 2001-2011

Viikonloppu tuli ja meni, sisältäen reissun Helsinkiin shoppailuineen, kuohuvineen sekä nauruineen. Palaan asiaan (ja muutamaan muuhunkin itse asiassa) vielä myöhemmin, nyt ei aivot toimi ei sitten ollenkaan. Väsyttääkin hulluna, pakko kohta painella vaan nukkumaan ja toivoa, että huomenna olisi virkeämpi olo.

Tein eräänä iltana viime viikolla about täydellisen munakkaan iltaruuaksi. Kananmunien sekaan texmex-jauhelihan rönät ja päälle juustoraastetta, aurinkokuivattua tomaattia sekä rucolaa. Helppoa, yksinkertaista ja todella herkullista! Mausteilla sai määriteltyä suunnan kevyesti tuliseksi, eli sellaiseksi että maistuu muttei suussa hohkaa parin palan jälkeen. Toimii.

Ylemmässä kuvassa aikoinaan tädiltä Ameriikan tuliaisiksi saatu pieni paistinlasta ja alemmassa kuvassa sen kaveri, joka myös on mun mielestä yksi kätevimmistä apuvälineistä keittiössä. Tuolla siis saa eroteltua keltuaisen valkuaisesta, nopeasti ja vaivatta. Muutamia vuosia myöhemmin ostin samanlaiset äipälle lahjaksi Stockalta, taisi maksaa kolme tai neljä euroa. Suosittelen.

Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään

Ajatus siitä, että jollekin rakkaalle ihmiselle (tai kissoille!) kävisi jotain. Elämän epäreiluus. Väsymys yhdistettynä päivään, jolloin mikään ei onnistu. Jos oikein turhautuu jostain asiasta. Tyhjä olo, sellainen kun mikään ei tunnu miltään. Yksinäisyys.

En itke enää yhtään niin paljon kuin aiemmin ollessani yksinäisempi, toimiva parisuhde kokoaa mielen ja saa olon yleisesti positiivisemmaksi. Voi kunpa jokainen meistä löytäisi sellaisen kumppanin, jonka kanssa päivät ovat ennemmin täynnä naurua kuin itkua!

1) Viimeinen kaapin perukoilta löytynyt vaaleanpunainen kynttilä (joka oli alkuperäismuodossaan aivan liian mohlo alaosasta kaikkiin kynttilänjalkoihin) paloi jostain syystä hurjaa vauhtia ja sotki niin kynttilänjalan kuin hyllynpäällisen taliin. Aika kauniin muodon se kuitenkin sai.

2) Jyväskylän keikkapostauksen yhteydessä mainitsin hankkineeni erään pitkään mielessä pyörineen jutun bändikojulta, nimittäin mustan V-aiheisen hupparin. Selkää koristaa jäinen Viikate-logo, etupuolella taas on noin kämmenenkokoinen Pakkasen palvoja -lumihiutale. On muuten aivan järjettömän lämmin, ei mikään sellainen halpisliru vaan ihan kunnon collegea tuo materiaali. Keikan jälkeisen viikon olen suorastaan asunut hupparissa, hyvä kun yöksi viitsii ottaa pois. (Ja on itse asiassa nytkin kyseinen vaatekappale päällä.)

3) Eräänä iltana olin reipas ja uskaltauduin tallustelemaan pienen lenkin kirpakassa pakkassäässä, flunssaisena kun ei kauheasti houkutellut astua ulos ovesta. Toppapuku on ystävä, tuolla reissulla seuranani oli myös kamera. Aurinko oli juuri laskemassa ja sävyt kauniita. Raikas ulkoilma tuoksui niin hyvältä sisällä vietettyjen päivien jälkeen.

4) Kävelyltä tullessani olin nälkäinen ja päätin pyöräyttää kerrankin jotain vähän erilaista sapuskaa (meillä perus on yleensä jotain jauhelihasta; pizzaa, kastiketta tai muuta sellaista). Nauhapastaa juustolla ja öljyisellä kastikkeella, jossa oli oliiviöljyn lisäksi valkosipulia sekä aurinkokuivattua tomaattia. Päälle vähän tuoretta basilikaa, kylkiäiseksi halloumia ja yrttivoipatonkia. Ei taatusti ollut terveellistä mutta aivan järjettömän herkullista kylläkin! Ja mieskin tykkäsi.

Hyvä havahtua näin 26-vuotiaana siihen, että ruoka voi olla ihan yksinkertaistakin ja silti hyvää. :) Pitäisi vissiin enemmän surffata ruokasivuistoilla, jotta voisi kokea valaistumista ruuanlaiton suhteen hieman useammin. Seuraavaksi suunnitelmissani on joku päivä tehdä lihapullia ihan omin pikku kätösin, ovat varmasti niiiiin paljon parempia kuin valmisversiot (joita en enää edes halua ostaa). Olen ehkä maailman laiskin ruuanlaittaja, mutta siihen tulee vielä muutos!

(Hupparikuvat otti kanssa-asuja.)