Ajastaika

Miten nämä alkukevään kuukaudet aina tuntuvatkin olevan niin täynnä ohjelmaa?! Kiirettä piisaa töiden ja tapahtumien ja ties minkä kanssa. Kaiken huipuksi muhun on iskenyt ihan käsittämätön kevätväsymys, ei auta vaikka miten koittaisi nukkua kunnon yöunia (monesti en tosin sellaisista ehdi edes haaveilla). Silmäpussit alkavat olla sitä kokoluokkaa, ettei naamassa muuta enää olekaan… Mutta! Tämän ja ensi viikon kun vielä jaksan härdelliä, niin sitten koittaa sellainen ihmejuttu kuin lomaviikko. Tuntuu jokseenkin uskomattomalta.

Ja sitten ainaisesta kiirevalituksesta itse asiaan, nimittäin liikuntaan. Elixia järjesti Jokivarressa nyt maaliskuussa balletone-kurssin, johon päätin osallistua vaikken ensimmäisellä kerralla paikalle päässytkään. Liittyessäni Jyväskylän Elixiaan syksyllä ’07 ihastuin kovasti balletoneen, joka on siis helppoa balettia yhdistettynä pilatekseen ja joogaan. Kävin tunnilla joka viikko, mutta muutettuani Turkuun alkuvuodesta ’08 tapa kuihtui kun Turun Elixiassa tunnit olivat huonoon aikaan tms. Inttivuoden jälkeen balletone ei ollut enää niin in ja Elixiakin oli pudottanut tunnin tarjonnastaan, valitettavasti. Viime syksynä Centrumissa oli erikoislauantai, jossa oli tunnin verran myös balletonea – silloin tunti oli aivan täynnä.

Ekalla kerralla nyt keväällä olin aika pihalla, jalat sekosi heti kun yritti ottaa käsiä mukaan ja tasapainokin oli aika onneton. Sitten onneksi alkoi sujua ja vanha rakkaus roihahti jälleen liekkeihin. Voi miksei balletone kuulu edes jonkun Turun keskuksen säännölliseen ohjelmaan?! Viime talven suosikkini Fitness Fusion on sekin kadonnut aikatauluista lähes kokonaan enkä ole löytänyt oikein mitään tilalle. TerveSelkä ja ELIXIA Pilates ovat joo ihan kivoja, mutta eivät mitään verrattuna Fitness Fusioniin.

Otsikon rääkki viittaa viime sunnuntaihin ja Supertreeneihin, joihin osallistuin nyt neljättä kertaa. Olimme äitin kanssa paikalla heti puoli yhdeksän jälkeen, kun äipällä oli ensimmäinen tunti heti yhdeksältä. Itse hengailin Maijamäessä vajaan tunnin istuskellen ja myyntipisteitä kierrellen, päälavan ohjelma kun alkoi harmikseni tanssilla eikä mun todellakaan kannata pilata päivääni millään liian koreografisella tunnilla.

Kymmenen jälkeen mentiin äitin kanssa Bosuun, joka oli jumppaa puolipallolla – yllättävän hauskaa ja tehokasta! Hiki virtasi ihan kunnolla, vaikka ohjaaja kovasti väitti tunnin alussa ettei kyseessä ole mikään hikijumppa… Eipä. Bosun jälkeen suunnistimme auditorioon kuuntelemaan lauluyhtye Carmininaen esitystä Päätoimine Naine, joka olikin omalla kohdallani päivän ainoa “luento”. Sen jälkeen vuorossa oli evästauko, joka kului pääasiassa eväs- ja tuotepakettia jonottaessa. Jätin lopulta väliin päälavan Body Attackin – onneksi, sillä sykkeet huiteli kyllä ihan tarpeeksi taivaissa ensin nyrkkeilyä ja pilatesta yhdistävässä Piloxingissa sekä heti perään Body Combatissa. Combatista siirryin hieman ennen tunnin loppua puolikuolleena TimeLess Bodyyn, jossa ei meinannut kehonhallinta enää pelata kun oli kroppa niin väsynyt.

Puoli viideltä liikuntapuoli oli pulkassa ja painelimme kylpylän puolelle rentoutumaan. En ollut aiemmin Naantalin Kylpylässä käynyt muuten kuin jumppaamassa, allasosasto on toki selkeästi aikuiseen makuun suunnattu mutta mielellään sitä lillui pore- ja ulkoaltaissa pitkän ja rankan päivän jälkeen.

Kuvassa on, kuten arvata saattaa, osa Supertreenien tämän vuoden tuotepakettia. Ruokapuolen ehdin pääasiassa tuhota ennen kuvaan ehtimistä, tuskinpa mehut ja raejuustot ja muut olisi niin kovasti ketään edes kiinnostanut. Viime vuonna setti oli aika mitäänsanomaton edellisiin vuosiin verrattuna, mutta nyt ilmeisesti 20-vuotisjuhlavuosi oli innostanut kokoamaan todella kattavan paketin. Parin matkakoon lisäksi kassista löytyi ihan kunnon putelit shampoota, tehohoitoa, aurinkorasvaa, kiinteyttävää vartalovoidetta jne. Rimmelin huulikiiltoja sai oikeasti vain yhden, toisen sain äipän kassista – aika ihania sävyjä nuo! Oranssihtava on Vinyl Gloss sävy 270 Fashion Icon ja pinkki Vinyl Max sävy 301 Addictive.

Soila ainakin oli paikalla, entäs te muut siellä ruutujen takana?

Isoveli – 2012 [2012]

Viime lauantai aloitettiin siskon kanssa tehokkaasti Jokivarren Elixiassa, jossa sattui sopivasti olemaan Dance Saturday ja “ota kaverisi mukaan” -tunteja. Ensin osallistuttiin kolmen vartin Bogaloo Babeen, joka oli hiphop-tyyppistä tanssia. Mä en rytmitajuttomana tietenkään pysynyt mukana kuin ihan helpoimmissa askelsarjoissa, jotenkin vaan aivot eivät ehdi prosessoida tuollaisia haastavampia settejä. Oli se ihan hauskaa kuitenkin ja 45 minuuttia hujahti nopeasti ohi. Kovinkaan hikistä hommaa ei hiphoppaaminen ollut, joten mentiin sitten vielä toiseksi samanmoiseksi ajaksi salin puolelle ähkimään.

Treenin jälkeen tuli se paras osio: höyrysauna ja tavallinen sauna. Aivan loistava fiilis oli kun Elixiasta astui ulos aurinkoiseen syyspäivään! Suunnaksi kaupunki ja Coffee Housen patonkibuffet – alkoi jo meinaan vähän hiukoa. Treffattiin siellä myös Felinen vanha tanssikaveri S, jonka kanssa pyörittiin myös tovi kaupoissa patonkien jälkeen.

Stockan Herkussa silmiini osui kerrankin nättejä Macaron-leivoksia ja päätin maistaa vihdoinkin tuota paljon hehkutettua herkkua. Jännittyneenä otin ensimmäisen haukun – ja petyin vähäsen, kun ei se ollutkaan yhtään niin makea tai höhhö kuin olin kuvitellut. Oikeastaan se ei maistunut yhtikäs miltään. Tässä tapauksessa siis ulkokuori on selvästi parempi kuin mitä maku todellisuudessa on. Höh.

Kaupungilta lähtiessä Feline tahtoi käydä pesettämässä Kotteron sen kunniaksi, että se oli puhdistettu myös sisältä. Mentiin siis testaamaan ympäristöystävälliseksi pesuksi kehuttu Hesepesu. En kovin usein autopesussa käy (Havu on ollut tarkoitus keväästä asti käydä pesettämässä… Hups!), joten se on aina yhtä hämyä istua siellä jättipuuhkien keskellä. Enpä ole koskaan ennen ottanut kuvia pesussa, mutta nyt on sekin tehty.

Illalla puolisko heitti meidät juhlimaan Sansun synttärikemuihin, viemisiksi meillä oli Gancia Asti -pikkupullo, messuilta ostettu saippua Talventaikaa sekä tietysti Hanson-kortti. Silloin 90-luvun lopussa me Sansun kanssa fanitettiin pitkätukkaveljeksiä ihan kympillä!

Punainen marjaisa booli oli hyvää ja muutkin tarjoilut erinomaisia. Kuvassa synttärisankari on leikkaamassa ekan palan kakkua – oli muuten hyvää täyskäriä. Kiivit ♥

Mitääh, eikö tästä muka erota että se on pupun muotoinen viinahyytelö?! ;)

Feline löysi uuden kaverin.

Tyttöjen kemujen ainoa miespuolinen vieras. Einoa ei tosin tyttöjen jutut paljoa kiinnostaneet, vaan huomio keskittyi lähinnä poliisimoottoripyörään ja siitä lähteviin kivoihin ääniin. Tarjoiluja sentään nuori herra ehti välissä käydä haukkaamassa, kunnes leikit taas jatkuivat.

Puolenyön jälkeen aloin olla sen verran sippi, että bilehileiden jatkaessa kaupunkiin me Felinen kanssa suuntasimme kotiin nukkumaan. Se lauantai oli pitkä, mutta onneksi täynnä kivoja aktiviteetteja ja hyviä tyyppejä. Tietyllä tapaa täydellisen rentouttava vapaapäivä!

Huh huh minkälainen sunnuntai takana! Tulin eilen iltavuorosta Feline mukanani Turkuun, sisko yöpyi meillä ja tänään suunnattiin heti aamusta Supertreeneihin Naantaliin. Alussa oli mukavasti aikaa tutkailla myyntipisteiden tarjontaa sekä hakea pari muovikassillista käsittävä eväs- ja tuotepaketti, loppupäivä menikin sitten juostessa tunnilta toiselle.

Ensimmäisenä olin Felinen kanssa Push it to the limit -tunnilla, joka sisälsi lähinnä toiminnallista harjoittelua ja jonka jälkeen jalat sekä pakarat huusivat hoosiannaa. Onneksi seuraavana oli vuorossa evästauko! Mä en tosin ehtinyt kunnolla edes eväitäni mutustaa, kunnes liityttiin jo päälavan Bodyjam-massaan. Se oli ehkä vähän liian tanssillinen tunti mun makuun, mutta kovasti yritin kyllä hytkyä mukana (ja olla törmäilemättä muihin). Jammailun jälkeen liityttiin äipän seuraan Haasteena painonhallinta -luennolle, jonka tärkein opetus oli: älä aliarvioi välipalan voimaa. Jospa itsekin jatkossa muistaisi sen eikä mussuttaisi illat pitkät vähän jotain pientä… Auditoriosta siirryin äitin kanssa luokkaan, jossa alkoi lämpöpilates – siis pilatesta noin +35-37°C lämmössä. Ainakin tuli hiki! Ja hiki tuli myös päivän viimeisessä setissä päälavan edessä, johon osallistuttiin Felinen kanssa. Armybic oli armeijahenkistä jumppaa suht helpoilla koreografioilla, ihan jees mutta ne inttiviittaukset saivat lähinnä nauramaan. Tunnin kuvauksessa luki “Tetsataan hymy lipassa!”, joka sinänsä kyllä kuvasi asiaa hyvin – tetsaamiseen kun tunti ei liittynyt millään tavalla.

Kiva päivä oli joka tapauksessa, ja aika meni yllättävänkin nopeasti. Jaloissa kyllä tuntuu että jotain on tullut tehtyä, takareiden on kipeät ja penikat vielä kipeämmät. Vähän tuntuu siltä, että taidan pitää nyt parin päivän tauon treenien suhteen… Olen viime aikoina rampannut jumpissa ja salilla niin paljon, että koko ajan on joku lihas ollut kipeänä tai muuten jotenkin kireänä. Sopii myös erinomaisen hyvin ajankohdallisesti nyt, kun uusi työpaikkakin kutsuu.

Seuraavaksi menen laittamaan jotain pientä iltapalaa, mutta sitä ennen vielä esittelen uusimman hankintani keittiöön. Olen haaveillut Marimekon laakeista Siirtolapuutarha-kupeista pitkään ja nyt vihdoin sain ne hommattua, kun Stockalla sattui olemaan tämän kuun kantistarjouksena -20 % kaikista sarjan tuotteista. Eivät nuo vedä kuin 2,5 dl mutta ovat sitäkin suloisemmat ja sopivat loistavasti myös vaikkapa jälkiruokakulhoiksi. Rakastan tuota kuosia vaaleanpunaisine läikkineen kaikkineen, Maija Louekari se vaan osaa!

Louekarista tulikin mieleen, että näin vastikään Hansan Marimekossa pakallisen Ystävät-kangasta! Juurikin sitä samaa oranssia versiota, josta ne mun verhot on tehty. Tuosta vuoden 2004 printistä ei muistaakseni enää kuvaa Marimekon nettisivuillakaan, joten varmaankin joku jämäerä tämä nyt myynnissä oleva. Pitäisiköhän hakea sitä vielä lisää, jos vaikka tekisi toisetkin verhot..? :)

Miten paljon pidemmältä päivä tuntuukaan, kun a) ulkona paistaa aurinko ja b) herää ennen kello kymmentä! Tuntuu kuin kello olisi nyt jo jotain yksitoista illalla, vaikka todellisuudessa viisarit näyttävät pari tuntia vähemmän. Miksiköhän mulle on niin vaikeaa nousta ajoissa (lue: klo 8-9 pintaan, mikä ei oikeasti edes ole mitenkään aikaisin aamusta), ellei ole jotain painavaa syytä siihen? Siinä asiassa mulla olisi kyllä paljon petrattavaa.

Tänään aikaisen aamun selitys oli personal trainer -treffit Elixiassa, olin tietoisesti varannut ajan aamulle jotta olisi hyvä syy nousta ajoissa. :) Tapaaminen oli mulle ihan hyödyllinen, opin mm. käyttämään juoksumattoa (en ole aiemmin uskaltanut siinä pelossa että käy niinkuin elokuvissa) ja kuntosalin puolellakin tuli opeteltua pari loistavaa liikettä. Kolmevarttinen meni hujauksessa ohi ja saliohjelmani jäi ehkä hieman tyngäksi. Toisaalta esim. vatsa- ja selkälihakset osaan kyllä lisätä ohjelmaan ihan ilman opastustakin, ja muiden laitteiden (Länkkärissä on ihan erinäköisiä kapistuksia kuin Jokivarressa!) kanssa saa varmasti apua tarvittaessa. Tämä tapaaminen plus puolituntinen joskus myöhemmin kuuluvat siis liittymissopimukseeni, kyllä mulle kymmenen kerran PT-pakettiakin tarjottiin mutta tällä hetkellä en kyllä mitenkään pysty irrottamaan yli viittäsataa euroa sellaiseen. Ehkä sitten kun joskus onnistun kahmaisemaan itselleni vakityön – tai edes sellaisen, jossa saa säännöllistä palkkaa.

Päivääni mahtui tänään paljon muutakin. Aamuisen kuntoilun lisäksi ehdin käväistä eräässä tapaamisessa, istua kaverin kanssa pälättämässä teekupin ääressä sekä tehdä muutaman tunnin töitäkin. Nyt harkitsen josko tämän naputeltuani tekisin vielä joogasarjan Wiillä, pelottaa vähän miten jumissa paikat ovat huomenna… Onneksi olin jo etukäteen päättänyt pitäväni torstain lepopäivänä, perjantaina jatkuu sitten taas.

Ruokavalion olen saanut viime päivät pidettyä suht hyvänä, en mussuta koneella istuessani koko aikaa jotain ja muutenkin syön vain kun on nälkä. Karkit päädyin jättämään kokonaan pois tässä kuussa, se on mulle selvästikin kaikki tai ei mitään. Puuron olen havainnut hyväksi nälän loitollapitäjäksi, tosin kuvassa näkyvä Pirkan vadelmainen pussipuuro ei ehkä ole kaikista paras vaihtoehto. Nopea ja superhelppo kylläkin valmistaa, mikä duunin lomassa on plussaa.

Yksi juttu vielä, eräs meikkikokeilu nimittäin. Pääsin mukaan testiryhmään Olivian fb-sivulla ja posti toi testattavakseni tuollaisen Max Factorin Smoky Eye Effect -luomiväripuikon. Ensimmäisen kerran perusteella olen hämmentynyt: en osannut käyttää tuota alkuunkaan ja tulos oli se että näytin turpaani saaneelta. Ehkä harjoitus tekee mestarin? Tuo ruskea Bronze Haze -sävyinen väri ei ihan toiminut perinteiseen smoky eye -tyyliin, sillä sävyt olivat sumusilmiin turhan vaaleat. Oh well, testailut jatkuvat ja tulokset toivottavasti paranevat.

Joku random saksalainen nettiradio @ SHOUTcast [loistavia biisejä!]