Ajastaika

Keskiviikkona saimme alkuillasta tänne läjän neitejä Jyväskylästä ja puheensorina täytti kämpän. Matkavalmisteluista selvittyämme Mia hoiti koko lössin satamaan (kiitos vielä kerran!) ja pääsimme aloittamaan pääsiäisen pyhät jo etukäteen. Terminaali vilisi raitapaitoja, baskereita, viiksiä, Moulin Rouge -mekkoja sekä kaikkea mahdollista sinisen, punaisen ja valkoisen sävyissä – olihan Lemmenlautan tämän vuoden teemana Ranska.

Meillä oli hytti mukavasti kannella 9, joskin yöllä selvisi että about suoraan alapuolella on humppabaari ja jumputus kuului pitkälle aamuyöhön… Onneksi ei sentään kovin aikaisin yritetty nukkua. Selvittyämme sisälle laivaan ja hytin löydyttyä oli vuorossa illan asujen viimeistely, raitapaitaa päälle ja niin edelleen.

Aika pian lähdön jälkeen mentiin kullan ja V:n kanssa ensin hetkeksi humppabaariin ja sitten tsekkaamaan virallinen alkushow. Tankotanssijat olivat aivan uskomattomia, JP Kankaan jutut yhtä levottomia kuin stand up -koomikkojen yleensäkin ja pukukisan parhaat enimmäkseen ansainneet paikkansa kymmenen onnistuneimman asun joukossa. Finaalikolmikossa nähtiin Crème Bonjour -kolmikko, Obelix sekä miimikko, joista viimeiseksi mainittu lopulta vei huutoäänestyksellä koko kisan voiton.

Raitapaitapariskunta.

Feline ja patonki.

Viikset kosahti.

Ilta hujahti siellä täällä seilatessa. Kulta löysi jonkun vanhan tuttunsa, katosi muutamaksi tunniksi ja löytyi sitten diskosta baskeri takataskussa. Itse en kauheasti humppabaarissa tai diskossa viettänyt aikaa, kovalla soiva musiikki ei vaan houkutellut ja hyteissähän ne parhaat bileet aina tällaisilla risteilyillä on. Aamuyöstä alkoi silmät lupsahdella ja vedettiin joitakin tunteja unta palloon, kuka vähemmän ja kuka enemmän.

Seuraava päivä lähti takkuillen käyntiin, mutta oltiin sentään ennen kolmea vastaanottamassa Maarianhaminasta laivaan tullut kaveri. Laivassa oli siis muitakin kuin opiskelijoita, tämä kaveri mm. oli työporukan kanssa piknik-risteilyllä. Hippasen kävi kyllä sääliksi niitä paria lapsiperhettä, jotka tekivät ostoksiaan älämöivien lemmenlauttalaisten joukossa.

Ja sitten syömään! 2 x pakollinen 13e ruokalippu kattoi juuri sopivasti oman salaattipöytäni sekä äijelille pihviannoksen grillistä. Silja Europan salaattibuffet ei kyllä petä koskaan. ♥

Tax Free -ostosten (viinejä!) ja päiväunien jälkeen käytiin murun kanssa kannella hiihtämässä, aurinko paistoi mutta tuuli oli suhteellisen vilpoista. Feline teki mulle torstaina tuollaisen kivan rusetin hiuksiin! Pitäisi ehkä itsekin opetella väkertämään edes jotain hiusten kanssa…

Lemmenlautta 2012 ei ollut ihan yhtä hauska kuin 10-vuotisjuhlaristeily kaksi vuotta sitten, vaikka ihan okei reissu olikin. Verrattuna GOOMiin ohjelmaa oli aika hintelästi ja kieltämättä ne “tavisristeilijät” (eläkeläiset ja lapsiperheet ja muut) väkisinkin laskevat tunnelmaa. Tavallaan laivassa ei edes näkynyt se, että oli menossa opiskelijaristeily, muuten kuin Lemmenlautta-infopisteellä ja satunnaisilla aiheeseen liittyvillä kuulutuksilla (pikadeitit, allasbileet ym.). Positiivista Lemmenlautassa taas on se, että risteilyllä on aina teema ja porukka oikeasti innostuu pukeutumaan teeman mukaisesti.

Olin tosiaan viime perjantaina elämäni ensimmäisissä konemusabileissä, paikkana Prima (aka ex-Onnela, jonka sokkeloisuutta inhosin ensikäynnistä asti) ja tapahtumana Overdrive!. Harvoin jaksan työviikon päätteeksi tehdä mitään sen enempää kuin painua pehkuihin iltakymmeneltä, mutta nyt kykenin kukkumaan hereillä reippaasti yli puolilleöin.

Soitto alkoi heti klo 22 kun baari aukesi, me Felinen kanssa saavuimme paikalle puoli yhdentoista pintaan. Porukkaa oli siinä vaiheessa ehkä kourallinen, mutta mitä lähemmäs viisarit raksuttivat kahtatoista sitä enemmän paikka alkoi täyttyä. Ja kun ei tarvinnut sen kummemmin luovia pitkin baaria, ei muka-sokkeloisuus ollut mitenkään häiritsevää. Tanssilattia riitti.

Ensimmäinen parituntinen oli se miksi me paikalla olimme, kun DJ-pöydän takana oli tuttu kaveri. Alkuillan musiikista vastasivat herrat Tommy Court sekä Aleixo R, jotka soittivat lämmittelyksi housea ja trancea. Fanitin salaa (vai julkisestikin?) tanssilattiaa tamppaavan neidin neonkeltaista asukokonaisuutta! Toinen versio khuuleista remmihousuista nähtiin miespuolisella tamppaajalla, mustat housut neonkeltaisilla remmeillä.

Vuorokauden vaihtuessa vaihtui myös soittovuoro ja kuulokkeet heitti päähänsä Djane J7. Myös musiikkilaji vaihtui hardstyleen, joka oli yllättäen tällaiselle rytmitajuttomalle hytkyjälle jotenkin helpommin ymmärrettävää – välillä jopa löysin jotain rytmin tapaista hienojen muuvsieni seuraksi! Tampattiin niin tanssilattiaa kuin ns. hattuhyllyäkin runsas puolituntinen, kunnes väsymys vei (raskaan työn raatajasta) voiton ja hilpaistiin kohti yöbussia.

Kiitosta vaan siskosein tutustuttamisesta lajiin, ehdottomasti uusiksi joskus! :)

(Kuvat © Feline & Jose.)

Viikko sitten mulla oli maanantaina vapaapäivä, kiitos tammikuussa tehtyjen ylityötuntien. Tällaisen ylimääräisen vapaan voi käyttää monella eri tavalla, mutta kun kyseessä on helmikuun alku ja maanantaipäivä, siihen on vain yksi vastaus: GO-GO-GOOOOOM!

Legendaarinen risteily oli palannut Silja Europalle viime vuoden tauon jälkeen ja pakko myöntää, että Turku-Tukholma-Turku vaan toimii niin paljon paremmin kuin Helsinki-Tallinna-Helsinki. Satamassa nököttäminen on plassua siihen verrattuna, että voisi keinua avomerellä läpi yön… Ja kyllä muuten keinuttikin!

Virallinen GOOM-asu: mekko ja veska tuunattu haalareista, rannekello Axcent, sukkahousut H&M Divided, kiksukarvasäärystimet by Feline. Lisäksi korvissa Desthean tekemät lintuhäkkikorvikset, kaulassa hopeinen kaularengas KappAhl sekä jalassa tyttömaiharit Ten Points.

Feline löysi Marion ja Luigin kaverikuvaan.

Meidän kahden hytin porukka – kiitti seurasta tyypit! ♥

Humppabaarissa oli vissiin joku muukin.

Bileiden ensimmäinen esiintyjä oli Haloo Helsinki!, jonka keikalle vihdoin parin vuoden odotuksen jälkeen pääsin. Oltiin eturivissä ja huudettiin mukana äänet käheiksi – mulla ainakin oli seuraavana päivänä sellainen kähisevä makuuhuoneääni että huh huh. Mutta keikka, oi että se oli m-a-h-t-a-v-a!!! Kaikki mun lempibiisit soitettiin ja paljon muitakin, päällimmäisenä mieleen jäi ehkäpä Maailman toisella puolen, joka oli livenä vielä parempi kuin levyllä.

Mietin siinä keikan aikana, että Ellistä tulee jotenkin mieleen iki-ihana Maja Ivarsson! Maja on mun naisidoli numero yksi, ja GOOM-keikan aikana musta taisi tulla myös vähän Elli-fani. :) Kehitin myös pakkomielteen tuollaisesta paljettijakusta, kellään tietoa mistä voisi vastaavaa lähteä etsimään? Paljettihame mun ainakin on kaivettava kirppislaatikosta takaisin ja otettava käyttöön. Huomaa myös vesimelonitennarit!

“Ei mulla oo tarkkaa suuntaa, mä menen minne sattuma johtaa
Mulla on mukana kuvat, mutta katseet eivät kohtaa”

GOOM Staff.

Seuraavana esiintymisvuorossa oli Chisu, siinä vaiheessa kello oli jo reippaasti yli puolen yön. Siirryttiin HH!:n keikan jälkeen hengailemaan Felinen & Sintsun hytin tuntumaan, josta mä sitten parin tunnin päästä lähdin hyttitoverini Sannan kanssa kuuntelemaan Chisua. Kuultiin about puolet keikasta, parasta oli ehdottomasti Yksinäisen keijun tarina livevetona.

Kolmen aikaan yöllä oli reissun kylmin osuus eli Kalsariwiuhahdus, mitenkäs muuten. Pakkasta ei onneksi ollut montaa astetta, mutta voi hurja sitä tuulta! Kannella soi loistobiisi, yksi ehdoton suosikkini 2000-luvun puolivälistä eli Gigi D’agostinon I’ll Fly With You. Mikäs siinä hyppiessä – ei oo kylmä! Harmi ettei mulla ole kuvaa omasta Marja Tyrni -henkisestä asustani…

Seuraavana päivänä mentiin yhdeksän kieppeillä aamupalalle, kuudella eurolla sai jopa ihan kunnon sapuskaa toisin kuin Baltic Princessilla viime vuonna. Aamiaisen jälkeen pyörittiin 7- ja 8-kansilla, ihmeen hiljaista oli joka paikassa. Ei muuta kuin humppabaariin, juoma kouraan (no okei, pöydälle) ja tanssilattialle siis!

Tänä vuonna ei ollut haalarimerkkitansseja lainkaan eikä edes kultasimppaan ollut mahdollisuutta missään, mutta voitettiin me aamulla jokainen Reino & Aino -hiirimatot ym. tilpehööriä + Red Bullia. Ei ollut tanssilattialla kovinkaan ruuhkaista, kuten kuvasta näkyy.

Maanantaipäivän aikana hoidettiin taxfree-ostokset, käytiin syömässä perinteeksi muodostunut salaattibuffet (mahtisetti 9,50 eurolla!) sekä seurattiin 7-kannella NRJ-poikien ohjelmaa (mm. Miss & Mister Björn Borg -kisa). Loppuaika pyörittiin siellä täällä, vähän alkoi tällaista vanhusta jo väsyttää. Seitsemän jälkeen illalla oltiin takaisin Turussa, me Sannan kanssa sanottiin heihei ja tytöt jatkoivat vielä toiselle kierrokselle.

Että sellainen reissu se. Kivvaa oli!

Haloo Helsinki! – III [2011]

Viime lauantai aloitettiin siskon kanssa tehokkaasti Jokivarren Elixiassa, jossa sattui sopivasti olemaan Dance Saturday ja “ota kaverisi mukaan” -tunteja. Ensin osallistuttiin kolmen vartin Bogaloo Babeen, joka oli hiphop-tyyppistä tanssia. Mä en rytmitajuttomana tietenkään pysynyt mukana kuin ihan helpoimmissa askelsarjoissa, jotenkin vaan aivot eivät ehdi prosessoida tuollaisia haastavampia settejä. Oli se ihan hauskaa kuitenkin ja 45 minuuttia hujahti nopeasti ohi. Kovinkaan hikistä hommaa ei hiphoppaaminen ollut, joten mentiin sitten vielä toiseksi samanmoiseksi ajaksi salin puolelle ähkimään.

Treenin jälkeen tuli se paras osio: höyrysauna ja tavallinen sauna. Aivan loistava fiilis oli kun Elixiasta astui ulos aurinkoiseen syyspäivään! Suunnaksi kaupunki ja Coffee Housen patonkibuffet – alkoi jo meinaan vähän hiukoa. Treffattiin siellä myös Felinen vanha tanssikaveri S, jonka kanssa pyörittiin myös tovi kaupoissa patonkien jälkeen.

Stockan Herkussa silmiini osui kerrankin nättejä Macaron-leivoksia ja päätin maistaa vihdoinkin tuota paljon hehkutettua herkkua. Jännittyneenä otin ensimmäisen haukun – ja petyin vähäsen, kun ei se ollutkaan yhtään niin makea tai höhhö kuin olin kuvitellut. Oikeastaan se ei maistunut yhtikäs miltään. Tässä tapauksessa siis ulkokuori on selvästi parempi kuin mitä maku todellisuudessa on. Höh.

Kaupungilta lähtiessä Feline tahtoi käydä pesettämässä Kotteron sen kunniaksi, että se oli puhdistettu myös sisältä. Mentiin siis testaamaan ympäristöystävälliseksi pesuksi kehuttu Hesepesu. En kovin usein autopesussa käy (Havu on ollut tarkoitus keväästä asti käydä pesettämässä… Hups!), joten se on aina yhtä hämyä istua siellä jättipuuhkien keskellä. Enpä ole koskaan ennen ottanut kuvia pesussa, mutta nyt on sekin tehty.

Illalla puolisko heitti meidät juhlimaan Sansun synttärikemuihin, viemisiksi meillä oli Gancia Asti -pikkupullo, messuilta ostettu saippua Talventaikaa sekä tietysti Hanson-kortti. Silloin 90-luvun lopussa me Sansun kanssa fanitettiin pitkätukkaveljeksiä ihan kympillä!

Punainen marjaisa booli oli hyvää ja muutkin tarjoilut erinomaisia. Kuvassa synttärisankari on leikkaamassa ekan palan kakkua – oli muuten hyvää täyskäriä. Kiivit ♥

Mitääh, eikö tästä muka erota että se on pupun muotoinen viinahyytelö?! ;)

Feline löysi uuden kaverin.

Tyttöjen kemujen ainoa miespuolinen vieras. Einoa ei tosin tyttöjen jutut paljoa kiinnostaneet, vaan huomio keskittyi lähinnä poliisimoottoripyörään ja siitä lähteviin kivoihin ääniin. Tarjoiluja sentään nuori herra ehti välissä käydä haukkaamassa, kunnes leikit taas jatkuivat.

Puolenyön jälkeen aloin olla sen verran sippi, että bilehileiden jatkaessa kaupunkiin me Felinen kanssa suuntasimme kotiin nukkumaan. Se lauantai oli pitkä, mutta onneksi täynnä kivoja aktiviteetteja ja hyviä tyyppejä. Tietyllä tapaa täydellisen rentouttava vapaapäivä!