No niin, vihdoinkin jonkun sortin matkakertomus viime viikonlopun reissusta Kymenlaaksoon. Perjantaina lähdettiin siis puolenpäivän jälkeen prätkillä kohti etelää. Ensin moottoritietä Muurlaan saakka, sieltä 110-tielle ja välttääksemme Helsingin kehäteiden perjantairuuhkat valittiin tie Porvooseen vähän kauempaa Hyvinkään ja Mäntsälän kautta.
Ei meillä muuta asiaa Porvooseen ollut kuin Brunbergin tehtaanmyymälä, jossa en ole vieraillut moneen vuoteen. Oi sitä onnea, kun sai pitkästä aikaa mussutettavaksi toffee- ja minttupaloja! Eikä riisisuklaakaan mitenkään huono vaihtoehto ollut. Suklaiden kuljettaminen takaboksissa +35°C kelissä tosin aiheutti sen, että parissa pussissa oli lopulta useamman pienen suklaapalan sijaan yksi iso yhteensulautunut köntsä… Mutta onneksi maku oli aivan yhtä herkullinen!
Perillä Kouvolassa oltiin joskus kuuden jälkeen illalla, äkkiä vaan kamat pois päältä ja suihkuun virkistäytymään – oli meinaan aika hiki. Illalla lähdettiin vielä kaupungilla käymään ja samalla kulta sai ensikertalaisena Kouvolan vierailijana pienimuotoisen esittelyn kaupungista. Istuskeltiin tovi myös Amarillon terassilla, kultsi otti miehekkäästi oluen ja me K-serkun kanssa valittiin mansikkamargaritat alkoholittomana versiona. Namia ja aivan ihanan raikasta.
Yksityiskohtia Kouvolan keskustasta, kylähullulla kirpparilla ei valitettavasti ehditty käymään.
Nahkaisen ajopuvun ja hikisennahkean ihon yhdistelmä sai mun polvet lähestulkoon verille, polvien yläpuolelle ilmestyi puvun pois ottamisen jälkeen aika komeat punaiset hankaumat. Ja tekivät muuten kipeää! Vähän niinkuin iho olisi palanut, polvia kuumotti ja hipaisukin sattui. Illan rasvailin läikkiä ahkerasti Bepanthenilla ja vähän koitin oloa viilentää pakastehernepussillakin, lauantaina sitten kävin apteekista hakemassa tujumpaa apua (= kortisonivoidetta). Pahoittelen syvästi, mikäli joku sai pysyviä traumoja polvikuvan nähtyään – mulla ei valitettavasti ole maailman kauneimmat polvet arpineen kaikkineen.
Lauantaina tosiaan käväistiin kaupungissa, apteekin lisäksi mun piti käydä jostain etsimässä nahkapuvun alle soveltuvat trikoot kotimatkaa varten. 3/4-lahkeellisia ei myyty enää missään (kuulemma koska on syksymallistot jo kaupoissa), joten ostin sitten ohuehkot perusharmaat leggarit H&M:ltä. Ennen lähtöä poikettiin vielä Caminito-jäätelöbaarissa maistamassa argentiinalaista jätskiä, mun valintani oli mangon ja purkan makuiset pallot. Hyvää oli!
Caminitossa oli mahtava terassi värikkäine tuoleineen. Käsikuvan idea on sininen lakka
kynsissä, lainasin sitä K:lta ja joku tuollainen sävy olisi itsellekin kyllä hankittava.
Yhden paikkeilla haettiin tavarat mukaan ja suunnattiin kohti Verlaa, jossa oli viikonlopun ajan viikinkiaiheinen Verlan aika -tapahtuma. Ehdittiin paikalle juuri sopivasti, hetken ympärille katseltuamme oli jo ensimmäisen ohjelmanumeron vuoro: viikingit hyökkäsivät laivalta maihin. Sen jälkeen oli kehässä taistelua viikinkien kesken, kummastakin tilanteesta muutama kuva alla. Niin ja kaikki kollaasit saa klikkaamalla hippasen suuremmaksi.
Hienosti toteutettua rekvisiittaa näkyi missä tahansa minne katseensa siirsi, ja “näyttelijät” olivat teeman mukaisissa asuissa kovasta helteesta huolimatta. Tuolla muuten vasta kuuma olikin, hiki valui pitkin naamaa vaikka olisi vain istunut paikallaan eikä tuntunut tuulenvirettäkään. Hassua miten erilaiselta samanlaiset säätilat tuntuvat sisämaassa, kun yleensä ne kokee rannikolla.
Jossain vaiheessa iltapäivää osallistuttiin museokierrokseen, joka sisältyi pääsylipun hintaan. Vajaan tunnin ajan kierreltiin ympäri vanhassa pahvitehtaassa oppaan kertoessa pääpiirteittäin pahvinvalmistuksen vaiheista ja työskentelytavoista. Aivan mieletön kyllä tuo tehdasmiljöö, kun rakennukset on säilytetty hyvin pitkälti entisenlaisena.
Kierroksen jälkeen haettiin museosta karannut kulta Väkkäräverstaan myyntipisteeltä ja haukattiin pientä välipalaa, kun K:n isäkin oli tullut paikalle. Sen jälkeen mentiin katsomaan lähempää jo jonkin aikaa käynnissä olleita turnajaisia, kuviakin tuli napattua kun eräs herrasmies teki tilaa edessään ja sain suht hyvän kuvauspaikan. Hienot asut sun muut siinäkin, mahtoi ratsastajilla olla järjetön hiki haarniska päällä auringon porottaessa kuumasti!
Turnajaisten jälkeen kierreltiin vielä jokunen hetki myynti- ym. kojuja sekä piipahdettiin paikallisen viinitilan puodissa, josta löytyi mm. Johanna-kuohuviiniä. Nyt ei viitsinyt ostaa prätkällä kotiin roudattavaksi, mutta joskus sitä on kyllä ehdottomasti maistettava. :) Kuvauksen mukaan kyseinen viini on kuivaa juhlakuohuviiniä valkoisista viinimarjoista.
Verlasta lähdimme ajamaan kohti Valkealaa ja mökkiä, jossa pari vuotta sitten vietin juhannusta. Pienoisen kiertoreitin jälkeen selvisimme vihdoin perille ja päästiinkin suoraan saunan lauteille “lämmittelemään”. Järvivesi oli hurjan lämmintä, +25°C! Tovin siinä jaksoi saunoa ja uida, kunnes väsymys ja nälkä pakottivat lopettamaan pulikoinnin ja istahtamaan sen sijaan ruokapöydän ääreen. Alkupalana oli rapuja, joita mä en kuitenkaan uskaltanut syödä kun se on jotenkin niin epäinhimillistä. :P En mä katkaravuistakaan tykkää, vaikka olen niitä maistanut – ne vain näyttävät niin kummalliselta.
Istuskeltiin aika pitkään lautapeliä pelaten ja viiniä maistellen, enimmäkseen ulkona terassin pöydän vieressä. Enpä muista kotimaassa aiemmin kokeneeni niin lämmintä mutta pimeää elokuun yötä. Joskus puoli kahdelta silmät lupsuivat niin paljon ettei auttanut muuta kuin lähteä unten maille.
Sunnuntaina lähdettiin puoliltapäivin takaisin Kouvolaan ja sieltä eteenpäin kohti kotia. Juuri ennen lähtöä rantaan ilmestyi sorsaemo (jo aika isoiksi kasvaneiden) poikastensa kanssa leipäpalojen toivossa, sellaisia ne sitten saivatkin. Kuulemma kyseinen lintuemo käy säännöllisesti ensin yksin tsekkaamassa liikeneekö mökiltä pientä purtavaa ja sitten vasta tuo populansa paikalle. Näin oli myös silloin meidän siellä ollessa, emo käväisi mökkipolulla tarkistamassa tilanteen jonkun aikaa aiemmin. Hassuja nuo eläimet joskus.
Että sellainen viikonlopun mittainen kesäreissu meillä. Kuvia tuli nyt aikamoinen läjä, kun en vain osannut enää karsia enempää. Ei varmaan mikään yllätys, kuvia kertyi reissulta kuitenkin 350 – ja siitä on siis huonot ym. kuvat otettu jo pois. On tämä digiaika vaan niin helppoa…
Ankkarock 2010 -playlist
