Ajastaika

Joulu meni jo, mutta yleisön pyynnöstä palataan vielä ohikiitäväksi hetkeksi joulutunnelmiin. Toisin sanoen siis joululahjoihin! En odottanut saavani mitään ihmeellistä, vaan kas kummaa kun joulupukki onnistui jälleen kerran yllättämään. Tänä vuonna tuli jopa jotain toivelistalla ollutta, kuten kaksi isoa sinistä Taika-kulhoa – joista ei nyt tullut napattua kuvaa, sillä saimme kulhot pikkujoululahjaksi äipältä ja ne ovat tietysti käytössä jo. Ja jotain saatoin itsekin hankkia listalta… Mutta palataan siihen joskus toiste.

Keittiön varustelu täydentyi ihanalla Polkka Jamin keittöpyyhkeellä (kiitos K-serkku!), kolmella POP designin rätillä (kiitti Sansu, olin miettinyt mistä saisin just näitä tällaisia rättejä!) sekä Marimekon mukiparilla. Siirtolapuutarha-mukeja meillä oli pari ennestäänkin, mutta ei haittaa kun tuo on noista ehdottomasti lempikuosini. Lisäksi yhdestä paketista paljastui maailman söpöin vaaleanpunainen possunuolija! Hauskaa on, että ostin syksyllä Habitaresta samaa sarjaa olevan pienen vispilän.

Kun takana oli 75 päivän karkkilakko, herkut olivat enemmän kuin tervetulleita. Possusuklaita, toffeesuklaata, vähän salmiakkia… Vihreitä kuuliakin sain, mutta ne olivat kuvanottohetkellä kadonneet aikaa sitten parempiin suihin. Teevalikoimaamme pukin mukana saapuivat Clipperin appelsiinitee sekä Turun Tee ja Mausteen chai-latte punaisessa paketissa. Kuvassa on myös Desthealta saatu possulasi, meillä on samalla possukuviolla (ladies, gentlemen, pikkusika, isosika) olevia laseja ennestäänkin mutta ne ovat eri muotoisia. Desthea ei tästä siis tiennyt eli aika hassu yhteensattuma!

Pasilan kolmas tuotantokausi on siskolta, kaksi biisiä sisältävä levy serkkupojan omakustanne (johon itse asiassa tein kannet tuossa alkutalvesta). Kaksi hämäävän samantyylistä kynttiläjuttua ovat täysin eri yhteyksistä saatu: punainen Ristomatti Ratian Muurlalle suunnittelema Kuutamo tuli isovanhemmilta, pieni hopeinen taas paljastui työtiimin joulupaketista (tuotiin siis jokainen tietyn arvoinen paketti ja vaihdettiin niin ettei kukaan vienyt omaansa kotiin). Natuviven verigreippi setin sain inttikaverilta, setissä on käsisaippua ja -rasva. Korkokengän muotoinen pullo sangriaa on peräisin porukoiden marraskuiselta reissulta Azoreille, ja ihana räikeän oranssi läppärisuojan antoi Akkiki.

Unohdinpa kuvata pari muutakin juttua Taikojen lisäksi, ainakin Akkikilta saatu nätti riippuva tuikkusysteemi jäi ikuistamatta. Ja varmaan jotain muutakin, mun lahopää ei viime aikoina ole ollut ihan täydessä terässä. Joka tapauksessa kiitos lahjoista niille, jotka itsensä tekstistä tunnistavat! ja omista joululahjoistaan sopii toki kertoa kommenttiboksissa, lueskelen mielelläni miten pukki on teitä kaikkia muistanut vuoden 2011 jouluna. *<:o)

Kiitos Perfektionismi-blogin havahduin ajattelemaan puolentoista kuukauden päässä siintävää joulua jo nyt, ja siitä inspiroituneena päätin väkertää oman pienen listani joululahjatoiveista. Tänä vuonna olen siis huomattavasti aikaisemmassa kuin kahtena edellisenä vuonna. Edistystä, edistystä – ehkä joulupukki nyt kuulisi toiveeni paremmin?

Ensin muutama astiatoive. Siniset Iittalan Taika-mukit kaapissa on jo, mutta isoja 6 dl kulhoja (1) kaipaan edelleen. Keksin jossain vaiheessa alkaa kerätä hienoja mukipareja, siis jokaista mukia hankin aina vain kaksi kappaletta. Vielä pienehköön kokoelmaani toivottaisin lämpimästi tervetulleeksi esimerkiksi parin mustia Taika-mukeja (2) tai Marimekon valikoimasta vaikkapa Kaiku-, Siirtolapuutarha- tai Hetkiä/Moments-kuosisen mukiparin (3). Myös Siirtolapuutarha-tarjoilukulhoa (4) olen katsellut sillä silmällä siitä asti kun sen ensimmäisen kerran näin.

Sitten hieman sisustuksellista puolta. Design House Stockholmin mahtavasta Block-lampusta (5) haaveilen aina vaan, myös saman merkin Work lamp (6) miellyttää silmää. Lehtitelineeksi tahtoisin ehdottomasti Minus Tion mustan City Sundayn (7). Säilytyskoriksi ottaisin ilolla Muuton kierrätyshuovasta tehdyn Restoren harmaan version (8), siinä olisi kätevä viedä esim. lehdet paperinkeräykseen. Kylppärin suihkuverhoon kaipaisin särmää Marimekon tyyliin (9), Kaiku tai Hetkiä/Moments olisivat kumpikin loistovaihtoehto pieneen suihkutilaan.

Kertokaahan tekin, rakkaat lukijat, mitä toivoisitte joulukuusen alta löytyvän!

(Kuvat: Iittala, Marimekko, Finnish Design Shop.)

Huh huh minkälainen sunnuntai takana! Tulin eilen iltavuorosta Feline mukanani Turkuun, sisko yöpyi meillä ja tänään suunnattiin heti aamusta Supertreeneihin Naantaliin. Alussa oli mukavasti aikaa tutkailla myyntipisteiden tarjontaa sekä hakea pari muovikassillista käsittävä eväs- ja tuotepaketti, loppupäivä menikin sitten juostessa tunnilta toiselle.

Ensimmäisenä olin Felinen kanssa Push it to the limit -tunnilla, joka sisälsi lähinnä toiminnallista harjoittelua ja jonka jälkeen jalat sekä pakarat huusivat hoosiannaa. Onneksi seuraavana oli vuorossa evästauko! Mä en tosin ehtinyt kunnolla edes eväitäni mutustaa, kunnes liityttiin jo päälavan Bodyjam-massaan. Se oli ehkä vähän liian tanssillinen tunti mun makuun, mutta kovasti yritin kyllä hytkyä mukana (ja olla törmäilemättä muihin). Jammailun jälkeen liityttiin äipän seuraan Haasteena painonhallinta -luennolle, jonka tärkein opetus oli: älä aliarvioi välipalan voimaa. Jospa itsekin jatkossa muistaisi sen eikä mussuttaisi illat pitkät vähän jotain pientä… Auditoriosta siirryin äitin kanssa luokkaan, jossa alkoi lämpöpilates – siis pilatesta noin +35-37°C lämmössä. Ainakin tuli hiki! Ja hiki tuli myös päivän viimeisessä setissä päälavan edessä, johon osallistuttiin Felinen kanssa. Armybic oli armeijahenkistä jumppaa suht helpoilla koreografioilla, ihan jees mutta ne inttiviittaukset saivat lähinnä nauramaan. Tunnin kuvauksessa luki “Tetsataan hymy lipassa!”, joka sinänsä kyllä kuvasi asiaa hyvin – tetsaamiseen kun tunti ei liittynyt millään tavalla.

Kiva päivä oli joka tapauksessa, ja aika meni yllättävänkin nopeasti. Jaloissa kyllä tuntuu että jotain on tullut tehtyä, takareiden on kipeät ja penikat vielä kipeämmät. Vähän tuntuu siltä, että taidan pitää nyt parin päivän tauon treenien suhteen… Olen viime aikoina rampannut jumpissa ja salilla niin paljon, että koko ajan on joku lihas ollut kipeänä tai muuten jotenkin kireänä. Sopii myös erinomaisen hyvin ajankohdallisesti nyt, kun uusi työpaikkakin kutsuu.

Seuraavaksi menen laittamaan jotain pientä iltapalaa, mutta sitä ennen vielä esittelen uusimman hankintani keittiöön. Olen haaveillut Marimekon laakeista Siirtolapuutarha-kupeista pitkään ja nyt vihdoin sain ne hommattua, kun Stockalla sattui olemaan tämän kuun kantistarjouksena -20 % kaikista sarjan tuotteista. Eivät nuo vedä kuin 2,5 dl mutta ovat sitäkin suloisemmat ja sopivat loistavasti myös vaikkapa jälkiruokakulhoiksi. Rakastan tuota kuosia vaaleanpunaisine läikkineen kaikkineen, Maija Louekari se vaan osaa!

Louekarista tulikin mieleen, että näin vastikään Hansan Marimekossa pakallisen Ystävät-kangasta! Juurikin sitä samaa oranssia versiota, josta ne mun verhot on tehty. Tuosta vuoden 2004 printistä ei muistaakseni enää kuvaa Marimekon nettisivuillakaan, joten varmaankin joku jämäerä tämä nyt myynnissä oleva. Pitäisiköhän hakea sitä vielä lisää, jos vaikka tekisi toisetkin verhot..? :)

Avaataanpa hieman enemmän keskiviikkopostauksessa ohimennen mainittua kenkähankintaa. Katselin Vagabondin nauhallista Micro-gladiaattoria jo viime kesänä sillä silmällä, mutta tuumailin silloin pärjääväni mainiosti edellisvuonna hankituilla Saphire-parilla. Nyt kuitenkin oli tarjous lisäalen kera sen verran hyvä ja oikeata kokoakin jäljellä, että päätin napata itselleni Microt ensi kesää varten. Tämän näköiset sandaalit siis kyseessä:

Noilla on taatusti loistava läpsytellä menemään kelien muututtua kesäisemmiksi, eivät näytä ihan niin kevyiltä kuin perussandaalit mutta tuskin ovat erityisen hiostavatkaan – ennenmmin ehkä tuuli vilvoittelee mukavasti kaikista noista aukoista. Materiaali tosiaan on nahkaa, ja tuo vaaleanruskea näyttää jotenkin tosi virkistävältä mun kesäkenkävalikoiman joukossa. Takana on siis vetoketju eli nauhoja ei tarvitse välttämättä avata, kun ne kerran on sopivalle kireydelle laittanut.

Pohjassakin on hauskaa kuviointia, mikä ei nyt kovin tavatonta ole Vagabondilta. Ilo se on pienikin ilo. :) Elättelen vähän toiveita, että pääsisin käyttämään noita aiemminkin jo kun Suomessa säät sallivat… Meillä on ollut ajatuksena lähteä keväällä reissuun, ensimmäiselle yhteiselle sellaiselle, ja vähän jonnekin lämpimämpään olisi tarkoitus suunnata. Asiat ovat toki vielä suunnitteluasteella ja passihakemuksetkin pitäisi laittaa menemään (mulla on kyllä passi mutta menee maaliskuussa vanhaksi), matkakohde sentään alkaa olla jo päätetty. Se on hyvä ensiaskel se.

Saatiin eilen vihdoinkin kaksi Taika-mukia! Muutaman teemukillisen jälkeen on sanottava, että juurikin täydellisen kokoinen astia ainakin teen hörppimiseen. Puoli litraa vetävä pallomukini sai hieman kolhuja oman kömpelyyteni takia eikä reunoilla olevat kuopat tunnu kovin mukavalta, kun välillä juuri niistä kohdin sattuu epähuomiossa juomaan, joten uusi muki tuli todellakin tarpeeseen. Tuohon Taikaan mahtuu neljä desiä, joka on oikeastaan aika passeli koko – jaksaa juoda toisenkin mukillisen loppuun saakka. Seuraavaksi hankintalistalle a) ne isommat (6 dl) murokulhot ja b) keskikokoiset lautaset… Ja sitten joskus ehkä vielä se jättimäinen melkein kolmen litran kulho.

Tuo kuosi vaan on niiiiiin mahtava! ♥

The Living End – Roll On [2000]