Ajastaika

Viime perjantaina istuttiin iltaa tyttöjen kesken Desthean luona. Porukka oli pieni mutta juttua riitti – ja tulipa jälleen kerran huomattua miten pieni tämä maailma onkaan. Niin tuntuu käyvän nykyään vähän kaikkialla, aina joku uusi tuttavuus tuntee jonkun joka tietää sut tai vähintäänkin olette olleet samassa koulussa yläasteella.

Feline ja illan valkoviinimme, portugalilainen Gazela. Helppo, hieman kupliva, raikas.

Desthean yksiö on paitsi kodikas myös aivan ihanan keltasävyinen, mikä sai mut huokailemaan oman kodin keskeneräisyyttä. Meillekin on tulossa muutamia keltaisia juttuja enkä malta odottaa sitä päivää, kun vihdoin pääsen pähkäilemään sisustusta oikein kunnolla! Tuollaiset verhot esimerkiksi huolisin meille heti, valitettavasti tuo taisi olla jotain retrokangasta… Mutta eiköhän meillekin joku sopiva kuosi vielä löydy, vanhojakin toki tulee käyttöön.

Harmaa toimii aina kirkkaiden värien parina. Ja oijoi kun tuollaisia henkareita saisi meillekin!

Ei jaksettu Felinen kanssa jatkaa enää mihinkään, joten lähdettiin puoliltaöin kävelemään meille. Oli lauhaa ja sumuista, Aurajokikin näytti jokseenkin unenomaiselta. Jopa silloin yöllä tuntui, että kyllä se kevät sieltä on tulossa. Ah vuodenaikojen vaihteet! ♥

Kiitokset emännälle sekä paikalla olleille, otetaanhan uusiksi joku kerta!

Pariisin Kevät – Kaikki on satua [2012]

Elokuun viimeisenä viikonloppuna Aurajoen valtasi lauma purjelaivoja, rannoille tapahtuma toi tietysti monenkirjavat myyntikojut ja kaikkien kesätapahtumien metrilaku- ym. vakiokojut. Lauantai-illalla musiikista Suomen Joutsenen lähistöllä vastasi MILjazz 2011, meidän saapuessa paikalle lavalle nousi jo viimeisenä esiintynyt Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta solistinaan Suurlähettiläiden Jussu Pöyhönen. Sitäkin kuuntelimme vain muutaman kappaleen verran – mies kyrsiintyi ihmispaljouteen ja lähti kotiin, itse jatkoin vielä eteenpäin tsekkaamaan loputkin paatit.

Kävin venäläisessä purjelaivassa nimeltä Mir, ihastelin sataman taakse laskevaa ilta-aurinkoa, nautin viimeisistä shortsikeleistä ja kävelin jalkani kipeiksi. Seuraa kuvapläjäys, joka käsittää lähes kaksikymmentä kuvaa – koska en yksinkertaisesti osannut jättää yhtäkään pois. Kerrankos sitä (ja hyvin todennäköisesti toisenkin).

Seuraa tunnustus: taidan olla aika ihastunut, ellen jopa rakastunut. Niin Turkuun, kesäiseen ilta-aurinkoon kuin myös uuteen kameraani. ♥ Viimeiseen palaan taatusti myöhemmin, kyseinen vempele ansaitsee ehdottomasti oman hehkutuspostauksensa. Ja eiköhän rakas kotikaupunkini tule myös olemaan jossain kohtaa kauniiden sanojen kohteena.

Jälleen olisi sopiva hetki purkaa julkaisematonta kuvamateriaalia. Elokuu oli kai aika tapahtumien täyteinen, kun en ole oikein mistään ehtinyt bloggailla. Elokuussa…

…juhlittiin siskon läksiäisiä Salossa. Tuo sininen hiuslisäke, samoin kuin Felinen luurankokäsipinnit, kiersivät suunnilleen jokaisen juhlijan päässä illan aikana.

…sain em. läksiäisissä maistaakseni Pikkukakkonen-drinkkiä, hämmentävää miten paljon shotti voi maistua ihan vaan karkilta!

…nautin elokuun pimenevistä illoista. Vuodenajan vaihtuminen on ihanaa, sateineen kaikkineen! ♥

…ihastelin matkalla töihin aamu-usvaa Aurajoella.

…kiertelin ympäri kaupunkia kuvaamassa hylkeitä, samoilla reissuilla kameraan tallentui paljon kaikkea muutakin kaunista. Hylkeistä puhutaan taatusti vielä myöhemmin! :)

(Ensimmäisen kuvan otti A, loput ovat itse kuvattuja.)

Olin torstai-illalla Feline seuranani jokirannassa Heineken Style Nuggetsin avajaisissa. Tarjolla oli tietystikin Heinekeniä, mutta myös siideriä ja skumppaa sekä pientä haukkapalaa. Ihastuin noihin pieniin mansikkaleivoksiin, söin niitä varmaan kymmenen ja olisin taatusti pystynyt mussuttamaan toiset kymmenen lisää…

Tämä Suomea kiertävä juomaa, muotia ja musiikkia tarjoileva konsepti on pystytettynä Varvintorilla 23.7. asti, josta se jatkaa matkaansa Ouluun. Tapahtumasivujen oma kuvaus kuuluu näin:

Heineken Style Nuggets on paikka, josta saa tyylejä nugetteina, pieninä herkkupaloina. Pikaruokalan puitteilla leikkivässä apparel dinerissa tarjoillaan erilaisia komboja. Voit istahtaa loosiin ja tilata vaikka oluen ja kengät. Tai oluen ja paidan. Tai vain oluen.

Muotipuolesta vastaa My o My ja valikoimassa on mm. Comme des Garçons -lompakoita (ihan mahtavat neonvärit!), Melissa-muovikenkiä sekä t-paitoja esim. Sonia Rykieliltä ja Helmut Langilta. Lisäksi tarjolla on kynsilakkoja, Vivienne Westwood -juomapulloja ja muuta sellaista. Hymyilyttävin on ehkäpä Archie Grand -muistikirjat, joita tuolla oli mm. teksteillä Shopaholics I met and liked, Bloggers I met and liked ja Lovers I had and liked. Harmi kun ei ollu tarvetta muistikirjalle. :P

Melissoja oli pakko lopulta kokeilla, mutta ballerinat eivät mun jalkaani sopineet. Sandaalit taas olivat turhan samantyyppiset kuin jalassani olleet, aikoinaan DinSkosta ostetut gladiaattorit ja kiilakorkoja ei näille jaloille kannata tuollaisilla hinnoilla ostaa. Hauskalta nuo muovikengät kyllä tuntuivat jaloissa ja käytännöllisyyttä ei ainakaan puutu, kun Melissat voi pestä vaikkapa Fairylla.

Vois huomaamatta lähteä kotoa eriparikengillä!?

Torstaina oli illallakin vielä sen verran lämmin, että käydessäni kotona kääntymässä töitten jälkeen päädyin heittämään päälleni muutama vuosi sitten tilatun pääkallomekon, oli muuten aivan ekoja ASOS-tilauksiani. Tyllihameen kun heittää alle, niin helmakin saa vähän muotoa ja muhkeutta. Kaveriksi sitten vaan isot aurinkolasit, sandaalit, ruskea nahkaveska sekä pikkukuohari sposored by HSN.

Varvintorilta lähdettyämme käytiin vielä ajelemassa Förillä joen toiselle puolelle kauppaan ja takaisin. Olisi ihana asua tai käydä töissä niin että voisi istuskella Förin kyydissä useamminkin, nyt kun ei kovin montaa kertaa kesässä tule niillä hoodeilla liikuttua.

Tänään olisi tarkoituksena mennä piknikoimaan Kupittaanpuistoon, mutta saas nähdä nyt miten tuo sateinen kesäkeli tuosta muuttuu. Ollaan kotikotona käymässä ja täällä ainakin vettä tulee oikeen kunnolla, voihan tietenkin olla että Turussa sää onkin selkeämpi ja kuivempi.

(Kameran takana joko minä itse taikka Feline.)