Ajastaika

Päivä 7 – Paras ystäväni

Musta on vähän turha tässä iässä enää määritellä, kuka ystävistä on se kaikista paras. Mulla on monta ihanaa ystävää, jokainen omanlaisensa ja erilainen – silti rakkaita kaikki.

Eniten vietän aikaa avopuolisoni kanssa, joka on paitsi kumppani myös läheinen ystävä. Hän on se, jolle soitan ensimmäisenä ja joka tietää musta suunnilleen kaiken. Mulle sopivampaa puoliskoa ei varmasti ole olemassakaan, jotenkin meillä vaan klikkaa kaikki yhteen just passelisti. Täysin samanlaisia emme ole, mutta niissä eroavissa jutuissa sitten täydennämme toisiamme sopivasti. Ja samalla tavalla sekopäisiä ollaan kumpikin, huonot jutut ovat suhteemme perusta. ;)

Pariskunta turbaaneissa pääsiäisenä.

Feline on pikkusisko ja ystävä, vaikka niin ei ole aina ollut. Meidän välistä suhdetta helpotti se kun muutin pois kotikotoa, samoihin aikoihin myös neljän vuoden ikäeromme alkoi tuntua pienemmältä. Nykyään tehdään paljon asioita yhdessä ja siskosta on tullut yksi tärkeimmistä ystävistä. Ikäeroa ei enää edes huomaa, ja usein ihmiset menevätkin vähän sekaisin siitä kumpi oikeastaan onkaan pikku- ja kumpi isosisko. :) Olen hengannut paljon myös Felinen kavereiden seurassa ja sitä kautta mulla on paljon tuttuja siellä sun täällä, mikä on ihan mahtavaa.

Säkylän sotilasvalaa katsomassa siskon kanssa helmikuussa ’08.

Sukulaisilla jatketaan, elämäni olisi paljon köyhempää ilman K-serkkua. K on mua vuoden vanhempi ja ainut naispuolinen serkku, joka on edes vähän lähellä omaa ikääni. Lapsena meillä oli välimatkaa yli 300 km, joten emme kovin montaa kertaa vuodessa nähneet – mutta silloin kun nähtiin niin se oli ihan parasta! Elämä on vienyt K:ta ympäri maailmaa ja välillä on ollut parikin vuotta, ettei olla nähty lainkaan. Opiskelujen loppuvaiheessa asia kuitenkin muuttui ja esim. lukuvuoden 2006-07 asuimme kämppiksinä Jyväskylässä. Nyt K on kotiutunut Helsinkiin, joten mullakin on taas hyvä syy vierailla pääkaupungissa säännöllisesti.

Lapsuudenystävistä eniten elämässäni on läsnä Sansu, jonka kanssa olimme kuin paita ja peppu joskus ala- ja yläasteen aikoihin. Jaoimme myös ihanan teinirakkauden bändiin nimeltä Hanson, mikä jaksaa naurattaa edelleen. ;) Sansu asuu suht lähellä, joskin silti vierähtää välillä kuukausia ettei nähdä. Joka kerta on kuitenkin helppo jatkaa juttua siitä mihin on edellisellä kerralla jääty. :) Sansulla on 4-vuotias Miro, jonka myötä mun lapsikammo on helpottunut huomattavasti.
Toinen lapsuudenystävä, jota treffaan säännöllisen epäsäännöllisesti, on Laitilan suunnalla asuva M. M:lla on monta suloista kissaa ja eläinaiheet ovat aina jutusteluissa vahvasti mukana. Niin ja tottakai vanhojen kouluaikaisten luokkakavereiden ym. kuulumisten kertominen tai niiden pohtiminen. ;)

Jyväskylän aikojen yksi parhaista asioista on ehdottomasti luokkatoverini Akkiki, jonka kanssa myös asuimme kämppiksinä melkein kaksi vuotta. Tapaamme nykyään muutaman kerran vuodessa, viimeksi viikonloppuna, ja se on aina yhtä mahtavaa! Usein harmittaa, että välillämme on se 150 km – olisi niin paljon helpompaa jos asuttaisiin edelleen samassa kaupungissa. Näillä kuitenkin mennään ainakin toistaiseksi, mua houkuttaisi kyllä Pirkanmaalle muutto mutta mies ei ole yhtä innoissaan. Akkikilla on 2-vuotias poika Onni, joka on jatkanut lapsikammoni karistamista siitä mihin Miro on päässyt. Uskallan jo nostaa lapsen esim. tuolille istumaan, se on multa paljon se. Ehkä ensi syksynä uskallan pitää lähisukuun tulevaa vauvaa sylissä..?

Akkikin kanssa baariin lähdössä ’05.

Bloggaaminen ei todellakaan ole turha harrastus, sillä sitä kautta voi saada ystäviä – kuten mä olen saanut Desthean. Tutustuttiin blogin kautta muistaakseni ’07 ja tavattuamme huomattiin, että meillähän on yhteisiä tuttujakin! Eihän se nyt sinänsä ole ihme kun ollaan 50 km säteellä samoilta hoodeilta kotoisin, mutta kuitenkin. Käydään muotitapahtumissa ym. usein porukalla ja yhteisiä projektejakin on aina silloin tällöin, viime keväänä esim. oltiin Felinen kanssa Desthean malleina muotinäytöksessä. Nytkin meillä on menossa kaikenlaista, tosin lavalle mun ei sentään (kai?!) tänä keväänä tarvitse astua.
Myös Santtu on tuttu blogimaailman kautta, tosin meitä yhdistää lisäksi sama osa-aikatyöpaikka Salossa. Nähdään yleensä töissä tai sitten jossain bileissä Salossa, juttua riittää aina niin blogimaailman kuumista tapahtumista kuin valokuvauksestakin.

Lykke Li – Youth Novels [2008]

Terkkuja Tukholmasta! Väsyttää ihan hulluna, vaikka kumpanakin yönä tuli sentään jonkun verran nukuttua. Ruokaa on mätetty oikein kunnolla: kaksi buffet-illallista, kaksi aamiaista. Söin hetki sitten nuudeleita ja avokadoa, tuntui jokseenkin köyhältä sapuskalta kun parina aamuna on saanut tankata mm. tällaisella setillä:

Illallisilla oli aina niin karmiva nälkä, ettei herkkuruokien kuvaamista muistanut edes ajatella. Mä en tainnut reissulla oikein muuta syödäkään kuin matkan hintaan kuuluvat ruuat, mitä nyt hytissä saattoi vähän napostella karkkia. Ehkä ensimmäistä kertaa ikinä ostin muuten tosi vähän karkkia, sen sijaan hullaannuin viineihin ja täytinkin meidän viinivarastoa neljällä punaviini- ja yhdellä valkoviinipullolla.

Tukholma oli kaunis kuten yleensä. Pakkasta oli kymmenisen astetta ja aurinko paistoi, olisi sittenkin pitänyt pakata aurinkolasit mukaan. Käytettiin maissaoloaika Desthean kanssa keskustassa pyöriessä, lähinnä kierrettiin kaikki pakolliset peruskaupat läpi. Monki hurmasi sisustuksellaan – ja mustavalkoraidallisilla alekiilakoroilla, jotka eivät valitettavasti mun jalkaan sopineet. Onneksi toisaalla asiat olivat paremmin, joten sain ihastella kenkiä vielä takastulomatkalla laivallakin. Sovitin myös superihanaa H&M Divided Exclusiven nahkatakkia, mutta niin ihana se ei ollut että olisin lunastanut sen noin 75 euron hintaan itselleni.

Perjantaina ensimmäiseksi saadut goodiebageissa riitti tavaraa, kuten kuvasta näkee. Aussien shampoo, hoitoaine ja tehohoito olivat iloinen yllätys, kun en ole vielä päässyt paljon kehutun merkin tuotteita testaamaan. Tigin pieni hiuslakka pääsee varmasti käyttöön, mutta muut hiusjutut taidan luovuttaa suosiolla eteenpäin. Blistexin lip massage -huulirasva on muuten aivan mahtava tapaus, pakko sanoa.

Sitten varsinaisiin ostoksiin. Tukholmassa oli alet mukavasti lopuillaan ja paljon näkyi -75 % alennusprosentteja – kuten yllä mainituissa Monkin kengissä, jotka n. 13 euron hinnalla olisi ehkä pitänyt ostaa vaikka sitten sisustuselementiksi. Kuvassa näkyy kaikki muut ostokset paitsi H&M Dividedin ihanat raitasukkikset, jotka oli pakko laittaa heti illalla jalkaan, sekä siskon ja kullan tuliaiset.

Gallerianissa oli erillinen H&M Divided -liike, josta mukaan tarttui sukkahousujen lisäksi repaleinen farkkuliivi niiteillä (150 kr) ja vesimelonilaukku (69,50 kr). Laukku oli niin tajuton, etten voinut jättää sitä ostamatta! Myöhemmin näin vielä vesimelonikukkaroitakin, mutta sellaista en sentään kiikuttanut kassalle asti. Vihreä painijaselkäinen toppi on JC:stä (39 kr), musta MTWTFSS-hakashame Weekdaysta (62,50 kr) ja printtipaita Monkista (40 kr). Tuohon liiviin olen aivan lääpälläni, vihdoinkin mulla on farkkuliivi!

Kaiken kaikkiaan reissu oli mukava, vaikka muihin bloggaajiin tutustuminen mulla vähän tökkikin. Onnistuin kehittämään itselleni jonkun ihmeen ujousolotilan, minkä seurauksena olin huomattavasti normaalia hiljaisempi. Myös valokuvaamisen suhteen olin ihan jumissa enkä kahden päivän matkan aikana ottanut kuin alle sata kuvaa, joista osa tietysti joutui roskakoriin. Pikkasen harmittaa oma nyhveröinti, mutta ehkä vielä tulee toisia tilaisuuksia. Onneksi sentään lauantai-illan buffetissa pöytäseurana oli puheliaat ja nauravaiset Jenni, Aurora, Irene ja Johanna, joiden kanssa tuli istuttua ruokapaikassa siihen saakka kunnes paikka meni kiinni.

Nyt voisin alkaa harkita untenmaille siirtymistä, silmät lupsuvat jo kiinni väsymyksestä. Hartiatkin on jumissa tavaroiden kantamisesta, ne miljoonat viinipullot ja hiushässäkät ja muut eivät olleet ihan mitään kevyitä kannettavia. Loppuun vielä tämän aamun piristys, aamiaisliput tarkastava häiskä ihmetteli että mikäs ihmeen yliviivaus kortissa oli ja piirsi toisen viivan tilalle sydämen. :)

Backyard Babies – People Like People Like People Like Us [2006]

Ihan vain tällainen pikaentry, sillä kohta Desthean pitäisi tulla hakemaan mua ja suunnataan auto kohti Helsinkiä. Viikonlopun ohjelmassa on siis sadan muun bloggaajan tavoin blogiristeily, ja huominen päivä hujahtaa mukavasti Tukholmassa. Ihan mahtava kyllä nähdä ihmisiä, joiden elämää on seurannut blogin kautta! Saa nähdä minkälainen mielikuva sitä onkaan muodostunut blogien perusteella ja vastaavatko ne yhtään todellisuutta.

Palaan sunnuntaina tai alkuviikosta astialle, hauskaa viikonloppua!

Pariisin Kevät – Meteoriitti [2008]

Eilen olin viihteellä, joten täksi illaksi valitsin rauhallisemman vaihtoehdon ja tulin kotikotiin saunomaan ja uimaan. Täytyykin tämän postauksen jälkeen mennä laittamaan sauna lämpeämään… Uima-altaassa vesi on jo yli 20-asteista!

Turku Design Week starttasi eilen, ja tänään päivällä kävin Desthean kanssa Hansassa tsekkaamassa Aura Street Marketin tapahtuman. Myyntipöydillä oli kaikkea ihanaa (ks. kuva yllä), mm. Kanelia Sokeria -koruja sekä KUI Designin Turku-aiheisia tuotteita.

Yonon muotinäytös oli sirkusmaisuudellaan piristävän erilainen ja ennen kaikkea hauskaa katseltavaa. Ja kivoja vaatteitakin lavalla näkyi, tottakai. :) Muotinäytöksen jälkeen mentiin H&M:n kautta italialaiseen jätskibaariin, kun Desthea ei ollut aiemmin käynyt siellä. Valitsin annokseeni tällä kertaa sitruunaa ja keksijäätelöä, hyvältä maistuivat kumpikin.

Jätskin jälkeen Glitterissä Concoctionin Hanna tuli moikkaamaan, se on aina yhtä mukavaa nähdä muita bloggaajia kasvotusten. En vain ensin meinannut tunnistaa tyttöä, kun oli livenä jotenkin erinäköinen kuin kuvissa. :) Mä kyllä hölmistyn aina yhtä paljon, jos joku ennestään tuntematon sanoo yllättäen mulle jotain… Sama tapahtui nimittäin myös hetkeä myöhemmin, kun seistiin Desthean kanssa juttelemassa ja joku ohikulkija kehui mun mekkoa. Tulipa sen jälkeen joku vielä tiedustelemaan apteekin sijaintiakin.

Kotiin päin kävellessäni pohdiskelin saisikohan Turussa järjestettyä jonkin sortin blogimiittiä. Ei nyt mitään ihmeellistä, mutta edes jotain pientä. Jyväskylän blogimiiteissä oli hauska käydä tapaamassa muita bloggaajia, ja kivahan se olisi tavata nykyisenkin kotikaupunkini bloggaajia. Turkulaiset kynäilijät kädet ylös, jos löytyy kiinnostusta!

Loppuun vielä asut eilisillalta ja tänään päivältä, klik klik isommaksi (Flickriin). Tanssijalkaa vipatti kovasti eilen, mutta loppujen lopuksi Gigglingissä tuli tanssittua ainoastaan pari biisiä. Baarista lähtiessä aurinko oli jo noussut, tosin olihan kellokin silloin jo melkein neljä. On se Suomen kesä kerrassaan hassu.