Avainsana/Kevät

Lisää kukkaloistoa sekä kevyttä zombeilua vauvan kanssa

Kevään lempiasia kehiin än, yy, tee – nyt! Kukoistava kirsikkapuu, kuinkas muutenkaan. Lisäksi pari muutakin räpsyä porukoiden nurkista, kun siellä noita turnipseja riittää. Omenapuiden osalta kukkasato näyttää tänä vuonna hieman heikolta, täytynee käydä ihastelemassa omenankukkia jossain muualla. Niiden kukkaloisto taitaakin olla juuri parhaimmillaan.

Kirsikkapuu kukassa
Taivasta kohti
Terassilla kukkii
Valkoista
Lemmikit

Olen jo hyvän aikaa kaivannut kaupungista maaseudun rauhaan, tänään ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Viime yö oli aivan kamala, mukelo heräili tunnin-parin välein eikä meinannut millään rauhoittua. Aamulla tyyppi ei sitten suostunut seitsemän jälkeen enää nukahtamaan lainkaan selkeästä väsymyksestään huolimatta, eikä mikään muukaan kelvannut vaan känisi ja itki vuorotellen useamman tunnin. Puolen päivän aikaan lähdin täysin zombina vaunulenkille, minkä jälkeen bebe veti tunnin verran sikeitä eteisessä ja itsekin sain torkahdettua sohvalle. Samaan aikaan tietysti joku teki muuttoa kolistellen ja äänekkäästi kälättäen rappukäytävässä, postinkantajakin tuntui survovan päivän postin luukusta järkyttävällä ryminällä…

Onneksi mies otti aamuvuoron jälkeen jälkikasvun hoteisiinsa ja mä sain ottaa parin tunnin tirsat. Päivä meni siis varsin perseelleen ja kaipuu oman talon rauhaan oli suuri: kuinka paljon helpompaa olisi tänään(kin) ollut, kun olisi vain voinut tyrkätä vauvan pihalle nukkumaan! Kotikotona kaveri vetelee jopa 3-4 tunnin unia ulkona, kun taas kotona sisällä ehkä pari tuntia maksimissaan. Vaan eipä tässä olla tähään hätään kykeneväisiä asunnonvaihtopuuhiin, joten ei auta kuin jatkaa haaveilua. Huokaus.

Luonto herää kotipihoilla ja kadunvarsilla

Tulipas jotenkin runollinen otsikko; se on aina yhtä hankalaa keksiä tällaisille vähän liibalaaba-postauksille kunnon otsikkoa… Rakastan kevättä ja sitä, kun luonto herää jälleen eloon talven jälkeen, mikä näkyy hyvin usein myös kameran muistikortille tallentuneissa ruuduissa. Onneksi on blogi, johon voi tälleen kivasti pläjäyttää kasan aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia. Kas näin:

Se on kevät I
Se on kevät II
Se on kevät III

Ensimmäiset kuvat ovat toukokuiselta Tampereen reissulta, kun vietimme kaverini S:n kanssa lapsivapaata viikonloppua Tampereen Kylpylässä. Illalla emme tosin kauheasti ehtineet hotellilla viettää aikaa, kun pyörimme kaupungilla sekä kävimme moikkaamassa Akkikia perheineen ja toki parit kätköt oli myös haettava. Seuraavana aamuna menimme ensin aamiaiselle (jossa sai itse paistaa vohveleita, nams!) ja sen jälkeen hetkeksi kylpylän puolelle plutimaan ennen kuin oli aika luovuttaa huone. Ihan kiva paikka ja hyvin sujui mun eka yö erossa vauvasta, vaikka kyllä sitä sitten jo odotti kotiinpaluuta (ja sitä ettei tarvitsisi tyhjätä tissejä viemäriin). Bebellä ja isillä oli sujunut kahdestaan varsin mallikkaasti, joten eiköhän se äiskällä ollut rankempaa. :P

Kesää kohti I
Kesää kohti II
Kesää kohti III
Kesää kohti IV

Toinen kuvasarja on toukokuun lopun yllätyskekkereiltä. Mölkyn pelaamisen lomassa ihastelin pihan istutuksia enkä voinut olla napsimatta kuvia turnipseista, joita oli juuri sopivasti siellä täällä pihamaata. Varsinkin tuo musta röpelöreunainen tulppaani, oi että! Lisää kuvia on vielä tulossa, sekä juhlista että kevään kukista. Ei varmaan ole kovinkaan vaikea arvata mitä kukkia seuraavaksi..? Niitä mun kevään lemppareita tietysti.

21/52 ja 22/52

Kevät on ehtinyt vaihtua kesäksi ja elämä senkun jatkaa kiitämistään. Viikkokuvat laahaavat jäljessä, joten lätkäistään nyt tähän kaksi kerralla. Kohtahan olisi jo tämänkin viikon kuvan aika, mutta jätetään se kuitenkin (toivottavasti) ensi viikkoon. Hellittääköhän tämä kiire jossain vaiheessa vai onko meillä nyt alkaneet ne kuuluisat ruuhkavuodet..? Ehkä mä vaan luon itselleni muka kiirettä, vaikka oikeasti aikaa olisi kun sen vain osaisi priorisoida. Olen alkanut poukkoilla paikasta toiseen, tänäänkin mulla oli kolme asiaa levällään yhtä aikaa – toisin sanoen mussa on havaittavissa piirteitä äidistäni. Onneksi muksu sitten nukahti ja sain käpisteltyä keskeneräiset jutut pois alta. Täytynee vähän tsempata tämän suhteen.

21/52
Viikko 21: Kirsikkapuu täydessä kukassa kotikotona.

22/52
Viikko 22: Kaveripariskunnan yllätysjuhlissa verestettiin siirtokuvatatuointien laittamistaitoja.

Vappu ja vaaleanpunainen kukkameri

Voisiko joku kertoa, mihin on taas tämäkin kuukausi kadonnut? Tässä näitä vappukuvia ajattelin postata, eihän siitä ole vasta kuin lähemmäs kuukausi… Öhöm. Ei tosiaan ole viime aikoina pahemmin tullut koneella istuttua, kun on niin paljon kaikenlaista. Ja päivisin tietysti aika hujahtaa pirpanan kanssa, tuo kun ei nykyään oikein tahdo edes päiväunia nukkua. Kun joskus niin hyvä mäihä käy, että likka on unten mailla sisätiloissa niin aika usein ruoka menee kaiken edelle. Tai sitten siivous, koti on mun työpaikka ja tykkään pitää työpisteeni siistinä.

Vapun piknik-herkut

Mutta niin, se vappu. Puolisko painoi ylitöitä koko pitkän vappuviikonlopun, joten pääasiassa meillä oli beben kanssa omat jutut. Aattona ei tehty mitään erikoista, sehän vähän niin kuin jo kuuluu asiaan. Vapunpäivänä hyppäsin bussiin kera vaunujen ja köröttelin Kupittaanpuistoon, jossa Marianna ja Sintsu jo lekottelivat viltillä piknik-eväitä nauttien. Vaunut parkkiin viereen ja itse porukan jatkoksi oman vilttini kanssa, aurinkokin paistoi mukavasti. Äiti oli nakittanut käyttämään jonkun Groupon-lahjakortin Cafe Braheen, minkä seurauksena meillä oli jos jonkinlaista herkkua piknikillä. Lopulliset tuomiot: cronitsit jees, muffinssit ihan okei, keksit nääh. Sokerihumalan noista kyllä sai.

Kerttulinkadun kukkaloisto I
Kerttulinkadun kukkaloisto II
Kerttulinkadun kukkaloisto III
Kerttulinkadun kukkaloisto IV

Alkuillasta pyörähdimme porukalla vielä tivolissa, siellä ei muistikortille näköjään tallentunut yhtään otosta. Komea vappusää oli houkutellut paikalle puoli Turkua enkä jaksanut kovin kauaa väkijoukossa palloilla, joten sanoin moimoit ja lähdin rullailemaan pois. Mies tuli hakemaan meitä ja lähdimme maalle saunomaan, treffipaikalle mennessä kurvasin Kerttulinkadun kautta ikuistaakseni tämän kevään kirsikankukat. Aikamoinen meri jälleen kerran, vähän oli vielä nuppujakin joukossa. Noihin aikoihin taisi se parhain hanami olla juuri alkamassa, seuraavalla viikolla vaaleanpunaisia kukkia näkyi usemmassakin paikkaa. Oi että! ♥