Ajastaika

En onneksi ole myöhässä tai mitään, eh heh – ihan kevyesti vain. Suunnitelmissani oli toteuttaa tällainen pienimuotoinen kertaus vuoden 2011 tapahtumista jo heti vuoden vaihduttua, mutta kas kummaa tammikuu katosi johonkin luotijunan vauhdilla. Taisi olla about ensimmäinen kerta mun elämässä, kun vuoden eka ja pisimmältä tuntuva kuukausi olikin hujauksessa ohi… Sellaista se työläisen oravanpyörässä juokseminen on. Mutta kai se on kuten klisee kehtaa väittää: parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Tammikuussa…

töitä oli vähän ja vapaa-aikaa luonnollisesti sitäkin enemmän. Kuun puolivälissä piipahdin K-serkun kanssa päiväksi Tukholmaan, jossa kävin ensimmäistä kertaa ikinä Hard Rock Cafessa. Ostin kunnon toppapuvun aleista ja rakastin talven kestäviä mutta kauniita nahkasaappaitani. Kullan kanssa oltiin paljon kotosalla ja intouduin jopa välillä leipomaan. Myös kotikotona tuli käytyä niin hiihtämässä kuin kissoja palluttamassa, jälkimmäistä enimmäkseen.

Helmikuussa…

työrintamalla vähän vilkastui, mutta ehdin silti tehdä paljon kaikenlaista kivaa. Alkukuusta remusin opiskelijoiden keskellä GOOMilla, päällä aivan itse tuunattu haalarimekko. Pari viikkoa myöhemmin hurautettiin päiväksi Jyväskylään juhlistamaan Viikatteen 10-vuotistaivalta ja paleltiin kolmenkymmenen asteen pakkasissa. Aloitin kansalaisopiston verhoilukurssilla operaatio nojatuolin, mikä osoittautui yllättävän mielenkiintoiseksi projektiksi.

Maaliskuussa…

oli tapahtumia vähän jokaisesta kategoriasta: sisustusiltaa, hautajaisia, muotinäytöstä, messuja. Liikuntakärpänen puraisi oikein kunnolla kun Turun toinen Elixia avattiin Länsikeskukseen, lisäksi heiluin yhden sunnuntain hiki otsalla Supertreeneissä. Suurin muutos elämässä oli varmastikin työpaikan vaihtuminen, kun siirryin osa-aikatöistä oman alan kokopäiväiseen (ja mikä parasta, kuukausipalkkaiseen!) työhön.

Huhtikuussa…

oli viimeinen kerta verhoilukurssia ja sain kuin sainkin ensimmäisen nojatuolin valmiiksi (toinen jäi vielä odottamaan vuoroaan). Löysin vihdoin täydellisen nahkalaukun, Mhannin toffeenruskean Tomin. Juhlittiin Salossa tuplasynttäreitä mustavalkoteemalla. Pääsiäinen vietettiin mahtavassa seurassa Tampereella, oli ihan hurjan lämmin ja ulkona tarkeni t-paidalla.

Toukokuussa…

kevät toi silmut puihin ja kukat omena- ja kirsikkapuihin. Lämpimästä alkukeväästä huolimatta sää ei ollut aina suosiollinen, esim. Turku Design Festival -viikonloppua vietettiin vesisateessa eikä MM-kultajuhlissakaan mitenkään liian lämmin ollut (pipo päässä!). Helsingissä sentään oli loppukuusta taas vähän keväisempää, kun vietettiin siellä viikonloppu serkusten kesken.

Kesäkuussa…

vietin kesälomattomana suurin piirtein kaikki hellepäivät hyvin ilmastoidussa toimistossa. Sain kuitenkin ilouutisia sillä osastolla, nimittäin alunperin määräaikainen työsuhteeni vakinaistettiin! Eräänä kuumana viikonloppuna juhlimme jälleen tuplasynttäreitä, tällä kertaa itse toisena synttärisankarina. Tein kesän ainoan festarireissuni siskon kanssa Provinssiin, pääinnoittajana ekan Suomen keikkansa heittänyt System of a Down. Juhannus sujui rennosti maalla kera oman kotiväen ja parhaiden tamperelaisten.

Heinäkuussa…

toimistossa oli hiljaista muiden ollessa lomalla (ensi kesää odotellessa). Alennusmyynnit toivat luokseni pitkäaikaisen ihastuksen kohteen, superpäheät Pop Art Converset. Kävin äidin kanssa kesäteatterissa, helle veti kissat lötköiksi pitkin pihaa ja olin kerrankin VIP – ensin Heineken Style Nuggetsin ja sitten Superupeen avajaisissa. Kuun lopulla vierailin Raumalla ja taisin rakastua siihen ihanaan kaupunkiin. ♥

Elokuussa…

alkoi tuntua jo syksyltä. Alkukuusta osallistuttiin porukalla SlutWalkiin. Lisäksi ehdin hyppiä trampoliinilla läksiäisissä, nauttia kesämarkkinoista maalla sekä käydä Taiteiden yössä ja Turun Messuilla. Pidin elämäni ensimmäiset palkalliset lomapäivät, hurjat kaksi päivää, jolloin teimme tavaksi tulleen viikonloppuretken Tampereelle mm. hurvittelun merkeissä. Viimeisenä viikonloppuna ihmettelin purjelaivoja jokirannassa, se taisikin olla kesän viimeinen hellepäivä.

Syyskuussa…

fiilistelin syksyä minkä töiltäni ehdin (en paljoa). Tutustuin Nanna-kissaan, jolle tulee silmäpussit aina kun sitä alkaa väsyttää. Olin monen monen vuoden jälkeen Tattoossa, joka oli upea tapahtuma. Matkustin Helsinkiin viikonlopuksi ja kävimme K-serkun kanssa Habitaressa. Irtisanoimme ensimmäisenä yhteisenä kotinamme toimineen vuokra-asunnon, sillä teimme tarjouksen kerrostalokolmiosta! Hetken mielijohteesta lähdin taas kerran merelle leikkimään opiskelijaa ja osallistuin insinööriristeilylle.

Lokakuussa…

tein siskon kanssa nopean lauantaikeikan lentokentältä viiksibileisiin. Kävin feministimessuilla ja inspiroiduin vähän kaikesta. Otin kuvia tätini mahasta vain muutamia päiviä ennen kuin sen asukas päätti putkahtaa maailmaan. Sairastin keuhkoputken- JA korvatulehduksen yhtä aikaa. Olin samana iltana ensimmäistä kertaa tiimi-illassa, hohtominigolfaamassa ja syömässä Foijassa. Viimeisenä viikonloppuna roudasimme (mun miljoonat) tavarat uuteen kotiin sekä hyvästelimme vuokrakaksiomme.

Marraskuussa…

aloitimme uuden kodin “pienen” pintaremontin (edelleen kesken). Tapasin ensimmäistä kertaa pienen peikkotytön eli serkkuni Mömmelin. Tutustuin uusiin maisemiimme, surin ihanan kahvilan lopettamista ja innostuin ekasta pakkaspäivästä. Juhlimaan pääsin sekä firman pikkujouluissa että 50-vuotiskekkereillä. Sain myös viimeinkin raahattua arseni Logomon näyttelyiden pariin.

Joulukuussa…

otin palkattoman vapaan ja remontoin koko päivän. Ostin haaveilemani puukahvalaukun sekä loin haikeita katseita turkulaisiin sisustusjuttuihin. Vietin viikonlopun Tampereella hyvässä seurassa. Kävin Logomossa uudestaan ja ihastelin mustavalkoista kahvilaa. Viikate heitti keikan Kaarinassa, päästiin kerrankin eturiviin. Joulu tuli vähän yllättäen eikä tuntunut yhtään joululta. Aattona kävimme hautuumaalla, saunoimme ja söimme hyvin kera kreikkalaisvahvistuksen. Uusi vuosi otettiin vastaan niin ikään maalla, seurana rakkaat ihmiset ja suloiset kissat.

Pakko myöntää, että 2011 oli kaiken kaikkiaan aika hitsin mahtava vuosi!

YleX Iltapäivä

Terveisiä Jyväskylästä! Vietin pitkästä aikaa viikonlopun rakkaassa opiskelukaupungissani, edellisestä kunnon visiitistä oli ehtinyt vierähtää jo reippaasti yli kaksi vuotta. Mahtavaa että sisko päätyi juuri Jyväskylään kouluun, niin tulee lähdettyä taatusti useammin käymään Keski-Suomessa. Nyt olin liikenteessä porukoiden kanssa, äiti & iskä olivat menossa Rompetorille sekä kaupunginteatteriin, joten pääsin siinä samalla kyydillä kätevästi Felinen hoteisiin.

Saavuimme kaupunkiin perjantai-illalla kahdeksan paikkeilla. Keli oli koko matkan suhteellisen kamala, lunta pyrytti joka suunnasta ja tuuli pöllytti vielä vähän lisää. Propsit iskälle ajamisesta, itse olisin varmaan ohjannut Teukan jossain vaiheessa matkaa lumipenkkaan.

Omalta osaltani viikonloppu sisälsi mm. Elixiaa (Jykylän keskus on ensirakkauteni kuntosalien saralla), kaupungilla pyörimistä sekä kämpillä löllöilyä The Big Bang Theoryn kera. Ja tulipa kerrankin myös vähän sivistettyä itseään, kun käytiin sunnuntaina koko konkkaronkka Alvar Aalto -museossa. En ollut siellä käynyt aiemmin, vaikka tosiaan nelisen vuotta kaupungissa asuin… Nyt on sekin vääryys korjattu!

Jyväskylässä oli lunta, paljon ihanaa valkoista lunta! Lauantaina pakkanenkin nipisteli mukavasti poskia, olisikohan mittari näyttänyt kymmentä miinusastetta suunnilleen. Aleista viime viikolla ostamani kunnon paksu Benchin talvitakki selvisi koeajostaan loistavasti, kyllä sen kanssa kelpaa odotella iltapäivälehtien lööpeissä peloteltuja kolmenkymmenen asteen pakkasia.

Harjun kupeessa joku oli ärsyyntynyt presidenttiehdokkaista.

Ruokapuoli hoidettiin lauantai-iltapäivällä Foodissa, joka tällä kertaa oli kohdallani valitettavasti pienoinen pettymys. Chiliburger oli iso ja poltteli mukavasti suussa, mutta ranskikset eivät olleet ihan tarpeeksi kypsiä. Lautaseltani puuttui kunnon veitsi kuten burgereiden yhteydessä yleensä, viereisen pöydän annoksessa veitsi kyllä näytti olevan. Extrana tilaamani guacamoledippi ei ollut avokadoa nähnytkään, haaleanvihreä mönjä maistui lähinnä perunamuusilta. Pöh.

Hienot valaisimet Foodissa kyllä oli.

Jaa mikä guacamole? Jaa avokadosta vai? Nevöhöörd.

Yllättävän rankkaa tuollainen kotimaan matkailukin, vaikka viikonlopun ohjelma oli hyvinkin kevyttä ja rentoa. Sunnuntaina olin puolikuollut suunnilleen koko kotimatkan ja kotiuduttani olin aika valmis painumaan pehkuihin saman tien – eikä kello tainnut siinä vaiheessa olla kuin vasta seitsemän. Ei varmaan tarvitse edes sanoa, että enhän mä kuitenkaan nukkumaan mennyt vaan istuin koneen ääressä oikein tajuamatta mistään mitään. Siispä nyt olen viisaampi ja suuntaan unten maille, kerrankin suht ajoissa. Hyvää yötä!

Mun on nyt heti alkuun parempi tunnustaa, että kotimainen kosmetiikkamerkki MSCHIC sai joulun alla toteuttamansa blogilahjonnan seurauksena ainakin yhden asiakkaan. Mainonta blogeissa EI siis ole turhaa..! ;)

Itselleni merkki on tuttu parin vuoden takaisen Skunk Girl -yhteistyömeikkisarjan tiimoilta, mustavalkoinen skunkkiluomiväri on edelleen yksi suosikeistani ja myös linjan ripsiväri oli mieleeni. Syksyllä hankin CityDealista kolme MSCHICin ripsaria tarjoushintaan toivoen, että joku niistä olisi SkunkLashin veroinen – 3D Mascara vaikuttaisi hyvin samanlaiselta. Kaksi muuta lähti harjansa perusteella kiertoon ja nyt odotan, että saisin jonkun ripsivärin käytettyä loppuun ja voisin ruveta sutimaan 3D:tä ripsiini.

Joulupäivän iltana lueskelin blogilistaani läpi ja Ida johdatti postauksellaan mut MSCHICin verkkokauppaan. Kun silmiin sattui mukavasti vielä Season Sale -kategoria, tuumasin whatthehell ja laitoin tilauksen menemään. Eikä mennyt montaakaan päivää, kun töistä tullessa keittiön pöydällä odotti kirjekuori sisällään söpöt vaaleanpunaiset kääröt.

Alepuolelta nappasin kahden euron kappalehintaan harmaan silmienrajauskynän Graphite sekä suht neutraalin huultenrajauskynän Betty (sivujen mukaan ‘nude beige’). Yllätyksekseni nämä olivatkin MSCHIC by Seppälä -sarjan kyniä – verkkokaupassa en asiaa osannut päätellä kuin vasta jälkikäteen nimen edessä olevasta MBS-liitteestä. Ilmankos olivat niin edullisia. Ei mulla mitään valittamista ole, ei hinnasta eikä laadusta. Harmaa on aika tumma mutta kuitenkin selkeästi mustaa vaaleampi, huultenrajauskynä olisi saanut rusehtavan sävyn sijaan olla hippasen punertavampaan suuntaan.

Huulipunan sävyn valitseminen olikin sitten kinkkisempi juttu. Kaipasin jotain vähän oranssimpaa punaa, kun noita punaisia ja vaaleanpunaisia on kertynyt laatikkon sievoinen kasa. Tiukka kisa käytiin sävyjen Juicy Orange ja Blood Orange välillä, joista kotiin saapui lopulta jälkimmäinen. Sydämenmuotoinen nimitarra hylsyn pohjassa on kiva yksityiskohta!

Blood orange on juuri sopivan oranssi, ei liian kirkas muttei liian punainenkaan. Puna levittyy huulille mukavasti ja myös pysyvyys on mielestäni ihan ok. Ruokailun jälkeen toki saa lisätä väriä reippaalla kädellä, mutta sellaisia tuppaa iso osa huulipunista olemaan. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen päätökseeni tilata tämä Juicy Orangen sijaan, aavistus kimalletta ei ehkä olisi ollut omaan makuuni ihan niin toimiva lisä huulipunassa.

Siinä vielä sekä rajauskynä että huulipuna tositoimissa, vassokuu. Rajaus haihtuu päivän aikana teille tietämättömille mutta lähtee suht helposti normaalin kasvojenpesun yhteydessä, ihan perustoimintaa rajauskynältä siis. Vaativampaa käyttöä varten on sitten ne tujakat kynät, jotka vaativat irrotakseen vähintään tärpätin. Kuvaa varten huulia punatessa laiskotti sen verran, että jätin huultenrajaukset tekemättä – hups. Vaan eiköhän värisävystä kuitenkin saa selvän, vaikka vähän olisi punaa yli rajojen.

(Rajauskynät 2e / kpl, huulipuna 16e; ostopaikka MSCHIC webstore ja rahat omasta kukkarosta.)

Regina – Oi miten suuria voimia! [2007]

Huh, viimein on kaikki jouluhommat valmiina! Onnistuin jopa leipaisemaan joulupiparit ja -tortut niin, ettei mikään kärähtänyt uunissa. Ja piparit jopa koristelin – viime jouluna ei hermot (ja taidot) riittäneet kuin muutaman ruman piparin koristuksiin, nyt olin viisaampi ja homma onnistui yllättävänkin helposti. Aina oppii jotain uutta. ;)

Heitetään tähän väliin kuvapläjäys viime lauantailta. Silloin tosiaan tehtiin Sansun kanssa Logomo-visiitti vol. 2 ja tällä kertaa seuranamme oli Miro 5v. sekä Jyväskylästä joulunviettoon saapunut siskosein. Kulttuuripääkaupunkivuoden päättäjäisviikonlopun kunniaksi näyttelyihin oli kumpanakin päivänä vapaa pääsy, joten käveltiin näyttelytkin läpi vaikka alunperin oli vain tarkoitus kahvitella.

Kokemus oli tietysti aivan erilainen, kun oli lapsi mukana. Tuli on irti! kärsi alkuun teknisistä ongelmista ja ensimmäiset pääsivät sisään vasta kahdeltatoista, kun paikka oli tuntia aiemmin avannut ovensa. Otettiin siis ensin suunnaksi hauska Naphouse, jossa oli säkkituolimeri sekä sen alapuolella vähän niinkuin iso maja. Sellainen lastenhuone olisi varmaan kenen tahansa ipanan unelma!

Valokuvanäyttely Alice in Wonderland – Liisa ihmemaassa käveltiin pikaiseen läpi, ja Sansun & Miron katsastaessa toista osaa me Felinen kanssa pyörähdettiin kurkkaamassa Tom of Finlandin hyväkuntoiset miehet. :P Tulinäyttely saatiin vihdoin auki, mutta siinä oli niin kamalasti porukkaa jonottamassa että päätimme ensin käydä tankkaamassa SIS. Delissä. Lautaselle valitsin Turku 2011 -viinerin, joka oli vähän överi kermansa JA aprikoosi- tms. hillonsa kera, sekä teekuppiin omena-rooibosta.

Kaffelta tulessa jouduimme tovin odottelemaan pääsyä tulimaailmaan, mutta lopulta ovet vihdoin aukenivat meillekin. Kierrettiin näyttely aika samassa järjestyksessä kuin ensimmäisellä kerralla oltiin hyväksi havaittu. Tällä kertaa tosin päästiin myös pelaamaan sellaista hauskaa peliä, jossa piti yhteistyöllä pelastaa palavasta talosta hyppääviä ihmisiä. Lisäksi pumpattiin sammutusvettä liekeissä olevaan taloon, ihmeteltiin vanhoja tulentekotapoja sekä käveltiin Turun palossa kartalta kadonneella Tiirikkalankadulla ennen ja jälkeen tulipalon.

Paimion VPK:n vanha paloauto.

Jätettyämme tulet taaksemme tsekattiin vielä aulassa viime kerralla kokonaan välistä jäänyt jalkapalloaiheinen Only a game? -näyttely. Katosta roikkuvista pelipaidoista löytyi infoa aina paidan parina roikkuvasta juomapullosta, aika kivasti toteutettu kokonaisuus. Lisäksi alueella oli infolaatikoita, pari iPadia, hauskoja tuoleja sekä säkkituolimeri, jonka yhteydessä pyöri jalkapalloa varmaan kahdessakymmenessä televisioruudussa.

Vähän erilainen olohuone televisioineen.

Oltiin tosiaan tultu paikalle aika pian yhdentoista jälkeen ja jo silloin porukkaa tuntui olevan liikenteessä ihan pipona. Lähtiessämme sisätiloissa oli yllättävänkin rauhallista ja ihmisiä suht vähän, mutta syy selvisi kun astuimme ovista ulos. Sisään oli useamman kymmenen metrin jono! Siinä vaiheessa kiiteltiin, että oltiin sovittu treffit heti aamusta – ei meinaan olisi hotsittanut jonotella tihkusateessa lapsen kanssa.

Joululaulut shufflella