Ajastaika

Joulu tuli, vaikka mistään joulufiiliksestä ei omalla kohdallani oikein voinut puhua. Valkoisesta maasta ei ollut tietoakaan, joulukuusen jalka ei pitänyt vettä (onneksi Sansu pelasti lainaamalla ehjän jalan), koti oli kuin räjähdyksen jäljiltä. Vaikka tiesinhän mä sen, ettei tästä huushollista saisi siistiä kuin taikasauvalla – ensi jouluna sitten. Aattona tarkeni hyvin seisoskella terassilla saunomisen yhteydessä, pulahdinpa pari kertaa uima-altaassakin. Syötyä tuli loppuvuoden tarpeiksi, karkki maistui kummalliselta 75 päivän lakon jälkeen (ja överiolo tuli jo ihan muutaman palan jälkeen). Joulupäivän illaksi tultiin maalta takaisin kaupunkiin, myrsky ulvoi nurkissa ja kolisteli ikkunoita. Sähköt sentään ovat pysyneet koko ajan, toisin kuin monilla muilla täällä lähiseudulla.

Huomenna se on paluu sorvin ääreen ja vuodenvaihdetta odottamaan. Töissä toivottavasti on suht hiljaista, kun osa porukasta on lomalla tämän viikon – harmi kun en itse saanut tämän pidempiä vapaita. Loppiainen sentään osuu ensi viikolla perjantaille, joten pidennetty viikonloppu silloinkin tiedossa. Se oli tämä joulu tässä sitten, kiitos ja näkemiin.

Sunrise Avenue – Out Of Style [2011]

Äkkiä vähän kuun alkupuolelta kissa-aiheisia kuvia kehiin ja sitten suorinta tietä unten maille. It’s been a long day… Ja huomenna on vasta torstai! Kuka ihme keksi, että vuorokaudessa on VAIN kaksikymmentäneljä tuntia! Suunnaton vääryys, niitä saisi olla ainakin kolmekymmentä että ehtisi kaikkea mitä tahtoisi. Tai ehkä se on vaan valinnoista kiinni.

Siinäpä meidän oma pörrökasa-oravanhäntä-villahousu eli Miska. ♥ Dharma oli jossain karkuteillä, joten neidistä ei tällä kertaa ole kuvamateriaalia. Kissat olivat viime viikolla roudanneet pihaan ihan sananmukaisesti kissan kokoisen rusakon! Siitä ei ole tietoa kumpi sen oli kiinni saanut, mutta aika hyvin kymmenvuotiailta kateilta että nyt tuovat ensimmäisen kerran näytille jotain niinkin isoa saalista. Oli muuten kiva saada kuvaviesti maukujien tempauksesta kesken ruokailun..!

Siirrytään ystävien S & A luokse, jossa kissaperhe on vastikään kasvanut yhdellä.

Minni.

Pate.

Tähän ei ehkä voi sanoa muuta kuin LOL XD – ilmeet!

Ja tässä uusin tulokas, Nanna. On se pieni!

Nanna on ensimmäinen kissa, jolla olen nähnyt noin infernaaliset silmäpussit. Pikkukissalla siis silmäpussit suurenee mitä väsyneemmäksi neiti tulee. Ja lopulta torkahtelee tietysti ihan mihin vain, esimerkiksi siskon syliin. Kuvasarjan jatkona oli vielä vertailukuva kummalla on pahemmat silmäpussit, Nannalla vai seitsemän aamuvuoroa putkeen tehneellä murulla, mutta en ehkä olisi saanut lupaa kuvan julkaisuun. Sorry.

Tuntien taukoamattoman hölötyksen jälkeen lähdimme kotiin. Kissatkin olivat väsähtäneet meihin aikaa sitten ja nukahtaneet kuka minnekin. Nukkuva kissa on taatusti yksi ihanimmista asioista maailmassa! Voi kunpa voisin ottaa kotikotoa kissat meille asumaan, mutta eivät ne taitaisi pientä kerrostalokämppää kauheasti arvostaa.

Onnea on kissaystävä jos toinenkin.

Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin

Avopuolisko, perhe, läheiset sekä ystävät – niin rakkaita ja tärkeitä kaikki. Kissat. Oma koti. Keltainen valtamerilaivani. Valokuvaus. Nauru. Liikunta. Kauniit sanat ja asiat. Websuunnittelu, HTML-tagit, CSS ja PHP-koodaus. Kevään ensiaskeleet, kesän valoisuus, syksyn kirpeät aamut, talven ensilumi. Kuohuviini. Auringonnousu kuin myös -lasku. Hyvin istuvat farkut. Syventyminen kiinnostavaan kirjaan, kun antaa mielikuvituksen laukata ja viipyy hetken tarinakuplassa. Nukkuminen oman kullan vieressä. Siivoaminen ja muut kotityöt. Hyvä musiikki. Kupponen höyryävää teetä. Viivi & Wagner -sarjakuvat.

Se, että jokaisena aamuna saa herätä tähän maailmaan.

Aloitetaan haasteen 11. päivällä, joka itse asiassa piti olla jo eilen mutta en sitten ehtinytkään julkaista tätä. Päivittäin bloggaaminen on välillä vähän hankalaa, mutta eipä kai tuolla nyt niin väliä.

Päivä 11 – Sisarukseni

Mulla on yksi sisarus, neljä vuotta nuorempi pikkusisko Feline, joka esiintyy täällä blogissakin hyvin usein. Kirjoitin siskosta jo aiemmin ystävä-haastetehtävässä eikä mulla kauheasti ole siihen lisättävää. Mulle sisko on paitsi sisko myös ystävä, eilen oltiin yhdessä kaupungilla pyörimässä ja nyt se tuossa sohvalla katsoo Pasilaa. Ja kummankin kaverit on toisenkin kavereita – tuplasti tuttuja siis.

Lyhyesti: mun sisko on paras enkä vaihtaisi sitä kehenkään. ♥

Vappukuohuvaa eilen, oma pulloni oli lainattu O:lta kuvaa varten (ja saatoin mä vähän maistaakin).

Vappuaatto ’11

Tähän samaan yhteyteen on hyvä lätkäistä muutama kuva eiliseltä. Vappu ei ole mulle varsinaisesti mikään erikoinen juhlimisen aihe, yleensä vain ärsyttää tuollaiset pakolliset pämppäysjuhlat. Positiivinen puoli vapussa tosin on se, että silloin usein törmää yhteen jos toiseenkin tuttuun kaupungilla. Vappuaaton aloitin eilen aamupalalla, joka yhdisti viikon takaisen pääsiäisen ja tämän viikonlopun vapun: mämmiä ja simaa.

Ostin ekaa kertaa moneen vuoteen mämmiä, josta muistin aiemmin pitäneeni mutta jota ei vain ollut tullut ostettua. Hyvää se oli edelleen, täytyy ehkä ostaa ensi vuonnakin tuokkonen. Siitä loistava herkku kyllä, ettei kanssa-asujaa kiinnosta siihen koskea ja näin ollen paketti ei tyhjenny itsekseen jääkaapissa. ;) Oma valintani mämmin kaveriksi on sokeri ja ykkösmaito, parhaalta mömmö maistuu ehdottomasti Siirtolapuutarha-kupista. Matalat ja laakeat kupit sopivat jälkiruokatarkoitukseen ehkä jopa paremmin kuin esimerkiksi teen juontiin.

Iltapäivällä lähdettiin käymään Myllyssä, jossa kaupoissa kiertelyn ohessa nautittiin pienimuotoinen lounas (ts. kahvit ja vähän jotain lisuketta) Coffee Housessa. Kyseisen kahvilan täysjyväsämpylät eivät kyllä koskaan petä, suosittelen lämpimästi. Vuohenjuustoa, nams!

Alkuillasta hengailtiin meillä, Feline oli siis Turussa ja paikalle eksyi randomisti myös eräs kaveri maalta. Korkattiin pullo kuohuvaa, jonka olin valinnut perhosetiketin perusteella ja joka osoittautui yllättävän hyväksi. Illalla kaveri lähti keikalle ja mä liityin jo aiemmin meiltä lähteneen Felinen seuraan. Istuskeltiin hetki Puolalanpuistossa ja jatkettiin sitten Chilisiin, jossa yksi kaveri oli töissä. Siellä sattui olemaan sitten useampikin tuttu naama männävuosilta, joiden seuraan jämähdin koko illaksi. Eipä siinä mitään, hauska nähdä tyyppejä ja vaihtaa kuulumisia!

Siedettävästä puolipilvisestä säästä huolimatta päätettiin skipata vappupiknik tänä vuonna ja sen sijaan ollaan vaan lojuttu meillä. Kohta olisi tarkoitus lähteä käymään vapputorilla, ja illalla ollaan puoliskon kanssa menossa käyttämään joululahjaleffaliput uusimaan Vares-leffaan. Mikäs tässä ollessa siis.