Ajastaika

Elossa ollaan Provinssin jäljiltä, mitä nyt univelkaa on edelleen ja poliisilta odotellaan kirjettä – ekaa kertaa elämässäni “pääsin” valokuvaan kun ajeltiin sunnuntaiyöllä Seinäjoelta kotiin. Ihan kevyesti ärsyttää, kun oli kuitenkin yö eikä muuta liikennettä mailla halmeilla ja kamerakin oli sijoitettu typerästi (ovelasti) lyhyen kuudenkympin alueen puoliväliin. Satasen alueella ajoin enimmäkseen 80-90 km/h (väsytti ja oli pimeää, välillä satoikin) mutta eihän se mitään auta siihen, että sillä lyhyellä 60 km/h pätkällä vauhtia oli ehkä kymmenen liikaa. Olisi vaan sille rahalle ollut muutakin käyttöä, esimerkiksi fillarin huolto – maanantaina töihin mennessä putosi ensin ketjut ja perille päästyä takakumi sihisi ilmansa pihalle. Selkeä merkki maailmalta, että mun olisi vaan pitänyt ottaa vapaaksi se päivä.

Mutta ei rokkailusta taikka myöhemmistä vastoinkäymisistä sen enempää, vielä. Kummatkin kamerat eksyivät matkaseuran mukana Saloon, joten kirjoittelen festarijuttuja sitten kun saan kuvat käsiini. Juhannuksena siis viimeistään. Onneksi mulla on varastossa jos jonkinlaista jutunjuurta, tällä kertaa esimerkiksi asiaa kauneudenhoidosta ja tämän neidin kesänaamasta vuosimallia ’11.

Aloitetaan Lumenella, joka kesän kynnyksellä toi valikoimiinsa muutaman loistavan kesätuotteen. Luettuani näistä vuolaita kehuja useammassakin blogissa uskaltauduin tarkastamaan tilanteen ihan livenä – ja hyödyntämään Anttilan ota 3 maksa 2 -tarjouksen. Ainakin Lumene on onnistunut mainonnassaan, sillä kaikki muut bloggaajat olivat saaneet tuotteita testiin ja itse maksoin niistä aivan normaalisti. Tai no, niin normaalisti kun nyt tuollaisessa tarjouksessa voi maksaa.

Luettuani Ostolakossa-blogin kirjoituksen aurinkopuuterista sävynimeltään Intiaanikesä päätin, että tänä kesänä opettelen käyttämään aurinkopuuteria. Kesäisin käytän harvemmin meikkipohjaa tai edes puuteria, joten kasvoille olisi kiva saada edes vähän jotain eloa ja ajattelin, että aurinkopuuteri saattaisi olla vastaus ongelmaan. Ja niinhän se oli, en käsitä miten en ole aiemmin vaivautunut edes kokeilemaan! Etsiskelin netistä muutaman hyvän vinkin aurinkopuuterin levittämiseen ja voilà, kertaakaan en ole (ainakaan omasta mielestäni) vetänyt aurinkopuuteriövereitä poskiini.

Toinen himoitsemani juttu oli hoitava huulilakka Lingonberry Lip Laquer, jonka pitäisi olla perushuulikiiltoa pysyvämpi ja värittävämpi tuote. Olin salakavalasti alkanut haaveilla oranssihtavasta huulipunasta, joten jätin punan hankkimatta ja sen sijaan valitsin kevyemmän vaihtoehdon eli Lumenen huulilakan sävyssä 5. Muuten ihan jees, paitsi tahmaa huulia jonkun verran eikä tunnu pysyvän huulissa kovin pitkään. Toisaalta huulikiiltoa kai pitäisikin lisätä kunnon punaa useammin, joten se siitä. :)

Viimeinen valinta oli vaikea, ei tuotteen mutta oikean sävyn suhteen. Voidemainen luomiväri houkutteli sillä, että kesäsilmien meikkaaminen olisi sen kanssa naurettavan helppoa – tosin vähän takaraivossa vaivasi kauhukuvat vuosituhannen vaihteen voideluomiväreistä, jotka olivat luomivaossa sillä samalla sekunnilla kun kotiovesta astui ulos. Lopulta valitsin kokeiluun sävyn 1 Nougat Glow, joka osoittautui hyväksi valinnaksi juuri sopivan kevyellä mutta kuitenkin näkyvällä ruskean sävyllään. Pysyy myös hyvin eikä siirry päivän aikana luomivakoa koristamaan, tätähän voisi vaikka hankkia toisessakin sävyssä. Siniharmaa ois kiva!

Jotain sentään olen saanut kokeiluun ilman rahallista panostusta, kun onni potkaisi Olivian tyylitestissä. Posti toi mulle erittäin kiinnostavat Herbinan uutuustuotteet: biohajoavan ruususarjan kasvosaippua sekä ruusuvesi. Saippua hieman epäilytti olisiko siitä mihinkään, mutta yllätyin positiivisesti – ruusun muotoisella saippualla saa kätevästi pestyä kasvoilta lian ja kevyen meikinkin, eikä se ärsytä ihoa tai silmiä (kuten esim. Mádaran hellävarainen puhdistusaine). Ja ruusuvesi vasta onkin loistava tuote! Tuoksuu ihanalta ja tuntuu iholla raikkaalta. Kasvovesi on suosikkikohtani ihonpuhdistuksessa ja voin sanoa, että tämä tuote on yksi parhaista testaamistani sillä saralla.

Puhdistuslinjalla jatketaan, keväällä myyntiin tulleella erikoisuudella L’Oreal Paris Perfect Clean ja Clean Pod -puhdistustyyny. Jokaisessa purkissa on siis kiinni tuollainen muovinen tyyny, jossa on pieniä nyppyjä, ja siihen sitten turskautetaan puhdistusgeeliä ja hierotaan kasvoihin. Pieni mutta mahtava keksintö!

Tuo oranssi hellävarainen kuorintageeli on ihan kiva aine, ei mikään kummoinen. Iholle sopisi myös sinisessä purnukassa oleva raikastava, vaahtoava puhdistusgeeli, ehkä testaan sitä tämän jälkeen. Tai sitten en, koska parasta setissä on tuo tyyny ja sitähän toki voi käyttää minkä puhdistusaineen kanssa tahansa. Kannattaa kokeilla, päivittäinen minihieronta kasvoille on ehdottomasti sen about viiden euron arvoinen mitä Perfect Clean maksaa.

Siirrytään meikkeihin ja ELF Cosmeticsin tilaukseen, jonka tein taannoin keväällä ilmaisten toimituskulujen houkuttelemana (oon niin helppo!). Sivellinarsenaalini alkaa hipoa täydellisyyttä, kun nyt hankin neljän kappaleen setin ELFin hyviksi havaittuja bambusuteja. Nuo ovat normaalia pienempiä, joten kulkevat helposti myös reissuissa mukana. Vasemmalta oikealle siis poskipuna, peitevoide, luomiväri sekä mini-kabuki. Poskipunasivellin toimii täydellisesti aiemmin hankkimani mineraalipunan kanssa, kabuki taas on samassa tilauksessa tullutta mineraalimeikkivoidetta varten ja toimii tehtävässään hyvin sekin.

Tämä on ensikosketukseni mineraalipohjiin, kolmen ja puolen punnan hinnalla viitsii jo kokeilla – ei haittaa rahallinen menetys jos ei tykkääkään. Vaikka kyllä mä olen ihan tuosta pitänyt, kunhan vain oppi käyttämään kabukia ja itse meikkivoidetta (onneksi netti on ystävä). Tuon pohjan peittävyys yksin ei ole kummoinen, mutta mineraalien kanssa kai pitääkin käyttää useampaa tuotetta ja näin ollen useampaa kerrosta. Kevyemmältä olo ainakin tuntuu mineraalit naamassa kuin normaalin voidemaisen pohjan kanssa, ehkäpä tuon loputtua ostan jonkun ihan kunnollisen mineraalisetin. Ainakin tiedän että olen vaalea, ELFilta sävy Fair oli hyvä. Myös SPF15 meikkipohjassa on kieltämättä ihan hyvä juttu.

Lopuksi vielä jo pari kuukautta takaperin nappaamani kuva parhaista siveltimistäni. Mustavartiset ovat kaikki The Body Shopin, kuten myös matkakokoinen hopeahylsy. Vasemmalta oikealle siis puuteri, poskipuna, meikkivoide, luomiväri, peiteaine ja huulipuna. Loput kaksi ovat ELFin bambuinen luomivärisuti sekä Cailapin kaksipäinen luomivärille tarkoitettu suti sekin.

TBS:n siveltimet ovat toki halpissuteja arvokkaampia, mutta voi että miten paljon paremmalta ne tuntuvat iholla ja ylipäätään toimivat tehtävässään! Pesun jälkeen ne näyttävät aina kuin uusilta, vanhimmat ovat mulla nyt olleet runsaan vuoden eikä mitään kulumisen merkkejä näy. En siis voi muuta kuin suositella!

Scars On Broadway – Scars On Broadway [2008]

Onpahan taas tullut hommattua muutama uutuus kylpyhuoneen puolelle, vaikka edellisissäkin vielä riittää. Tosin selvää on etteivät nekään ikuisuuksia kestä, rasvat nyt ainakaan, joten ihan hyvä välillä täydentää varastoja kun on tilaisuus. ;) Hiustuotteita alkaa kyllä olla jo pelottavan paljon, pitänee tsempata että saa edes pullon tai pari loppumaan… Kotikotiin voisi myös viedä pari putelia, kun siellä saunoessa käytän aina jotain randomeja tököttejä ja sitten on taas selvittelemistä takkutukassa.

Ensimmäinen etappi oli The Body Shop ja viime viikon loppupuolen kantispäivät, jolloin kortilla sai kaikesta -20 %. Vesimelonin tuoksuista body lotionia oli himoinnut aiemminkin, nyt sain viimein hankittua sen kotiin saakka. Tuoksu on vähemmän vesimeloninen kuin luulisi mutta sinänsä ehkä hyvä niin, kun TBS:n vartalovoit taas ovat tuoksuiltaan suht vahvoja. Uuden sataprosenttisesti biohajoavien Earth Lovers -sarjan suihkugeelien keskellä meinasi tulla valinnanvaikeus, olivat kaikki niin ihania! Lopulta mukaan lähti kurkkua ja minttua sisältävä suihkukaveri, joka ihan oikeasti tuoksuu aivan kurkulta. ♥ Earth Loverseissa ei ole lainkaan parabeeneja, väriaineita, silikoneja tai sulfaatteja – nähtäväksi jää miten tuote eroaa käytössä “normaalista” suihkugeelistä vai eroaako mitenkään.

Hiustuotteet matkasivat luokseni CheapSmellsin varastoista. Tarkoitus oli tilata tutusta ja turvallisesta Feel Uniquesta, mutta yllättäen haluamani tuote oli sieltä loppu. Ei siinä mitään, olen CheapSmellsilta tilannut aiemminkin joten mitään kovin jännittävää ei ostoprosessissa ollut. CS eroaa FU:sta lähinnä siinä, että tilauksiin tulee postikulut mutta vastaavasti tuotteet ovat muutaman punnan edullisempia. Ja kotimaan hintoihin verrattuna on kumpikin Britti-pulju tietysti aivan omaa luokkaansa, olisin saanut Suomessa pulittaa yhdestä tuotteesta suunnilleen sen mitä nyt maksoin yhdestä.

Tigi-tilauksen kipinä lähti Love, Peace & The Planet -sarjan hiuksiin jätettävästä hoitoaineesta nimeltä Let It Be. Hapsukasa päälaellani on suihkun jäljiltä aina sen verran pörröinen, että hiuksiin jätettävä hoitis on ihan must normaalin pestävän version lisäksi. Olen kaivannut jo pitempään jotain hyvää jätettävää hoitoainetta, sellaiset kun useimmiten ovat suihkeina ja se on mun kohdalla aika tyhjän kanssa. Let It Be vaikuttaa parin kokeilukerran jälkeen ihan toimivalta töhnältä, joskin putelista tuleva kirsikkainen tuoksu oli yllättävän voimakas. Pystyn kyllä elämään sen kanssa, nou hätä, mutta kirsikkainhoojille en tuota suosittelisi.

Karitevoi, manteliöljy, riisi ja vehnäaminohapot yhdessä kiinanruusu- ja kamomillauutteiden kanssa pelastavat hiukset epätoivosta antamalla ravintoa ja kiiltoa.
Liity vihreään jengiin ja Let It Be.

Toinen pakettiin klikkaamani tuote oli aika ex tempore houkutus, kun olin lukenut monestakin paikkaa Bed Head -sarjan tuuheuttavasta hiustökötistä Small Talk. Tätä en ole vielä ehtinyt kokeilla, mutta lupaavalta vaikuttaa ainakin kuvauksen perusteella. Eikä mustikan tuoksulla kai kovin pieleen voi mennä? Täytyykin muistaa ottaa Small Talk kokeiluun mitä pikimiten.

Bed Head Small Talk toimii kolmeen tarkoitukseen: se antaa tuuheutta ja nostaa hiuksia, stimuloi väsyneitä hiuksia ja muotoilee antamalla erittelyä, kestävyyttä ja kontrollia. Antaa hiuksille kosteutta ja vähentää karheaa tunnetta. Sisältää yhdistelmän vitamiinia B5 joka vahvistaa ja korjaa, auringonkukkaöljyä joka kosteuttaa ja antaa kiiltoa sekä jojobaöljyä joka ravitsee.

Hiuksista piti vielä sanomani, että olen vihdoin onnistunut saamaan passelin sävyn kuontalooni! Mullahan oli vielä helmikuun alussa punertavanruskeat hiukset, tai no mikä lie sekasikiöväritys tuo nyt olikaan. Puolivälissä kuuta päätin silloin heittää päähäni ensin suht voimakkaan vaalennuksen ja siihen päälle luonnollisemman kevytvärin. Tulos oli ihan ok ja sillä tukalla sitten jaksoinkin viime viikkoon asti, kunnes juurikasvu alkoi häiritä liikaa. Samalla kerralla lähti myös hieman kellertävä sävy pois, ja nyt pää on sopivan luonnollinen eikä liian vaalea. Tervetuloa kesä, olen valmis!

(Tigien tuotekuvaukset: hiustuotteet.fi)

Tähän väliin otan esittelyyn muutaman ostoksen joulukuun ajalta. Verrattuna viime talveen kaupoissa parhaillaan olevat alennusmyynnit ovat olleet aikamoisia pettymyksiä – tai ehkä musta vaan on tullut nirsompi. Ei sinänsä mikään huonompi homma, kun kaapit kuitenkin pursuilevat tavaraa jo valmiiksi… Kehitystä, kehitystä. Muutamia juttuja (kuten kunnollista neuletakkia tai hameen kanssa sopivia, suht pitkiä ja korottomia saapikkaita/saappaita) tosin oikeasti kaipaisin, mutta toistaiseksi ei ole mitään juuri passelia tullut vastaan. Ja kaikin puolin täydellistä vähempään en tiettyjen artikkelien kanssa edes tyydy, vaan mieluummin jatkan etsintää.

Hell Bunnyn pallotakki tulikin jo esiteltyä jokin aika sitten, on muuten takille sadellut kehuja vähän joka suunnasta – niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin. Lämpimänä pysyminen ei ole ollut ongelma edes parinkymmenen pakkasasteen “raikkailla” keleillä, kunhan alla olevat vaatteet osaa kerrostaa sopivasti. Tampereen reissulta mukaan lähti myös yllä olevassa kuvassa näkyvät korvaläpät, H&M Dividedin noin kahdeksan euron kissoja en kyennyt vastustamaan. Nuo päässä ei kyllä korvia palele, itse asiassa ovat sen verran paksut ettei äänetkään meinaa kuulua kunnolla läpi… Toimivat siis osittain myös kuulosuojaimina. :)

Kaulassa pilkahtava sininen kaulaliina on sekin tämän talven ostoksia, ankkurikuosi hurmasi Cybershopissa ja kaulaliina lähti materiaalistaan huolimatta mukaan. Toisin sanoen tuossa ei siis ollut materiaalilappua lainkaan, mutta sähköisyydestä päätellen epäilisin olevan akryylia tai muuta tekokuitua. Lämmin se joka tapauksessa on.

Alkuviikosta kävin tsekkaamassa Turun keskustan aletarjonnan ja lopulta toin kotiin kaksi asiaa. Vaatekappaleen kuvaan mahdollisesti myöhemmin, toinen hankinta taas kuuluu kenkäosastoon ja on seuraus turhautumisestani siedettävien pitkävartisten popojen metsästykseen. Studio25 yllätti parilla talvi-Converseja, sattuipa alepöydässä olemaan jäljellä enää ainoa pari juurikin omaa kokoani. Sovituksen jälkeen päätös oli selvä, ja niin marssin kotiin kera uuden All Star -kenkäparin.

Noissa on tosiaan tuollainen karvavuoraus koko kengässä, ainoastaan pohja on ns. normaali. Saatan myöhemmin laittaa noihin vielä lämpöpohjalliset, toistaiseksi noilla on hyvin pärjännyt sellasissa kymmenen asteen pakkasissa. En ole koskaan ajatellut hankkivani ruskeita Conseja, mutta tuo suklaanruskea väritys yhdistettynä kevyesti kermanvalkoiseen teddyyn on kieltämättä aika herkullinen kombo. Me likes.

Peilikaappiin lisäystä tuli The Body Shopista, jonka alet kurkkasin pikaisesti eräänä iltana kullan kanssa Skanssissa käydessäni. Passionhedelmäinen kasvopesu mulla on tällä hetkellä käytössä, putelissa on pohjalla ehkä sentin verran, joten tämä aletuote (4,50e) tuli tarpeeseen. TBS:n vartalovoit ovat jotain ihan parasta, 12 eurolla lähti tämä passionhedelmävoi mukaan. Vähän ehkä houkuttaisi hakea vielä joku toinenkin tuoksu, kun niitä oli vaikka mitä ihania alennuksessa. Manteliöljykäsirasva maksoi 7e ja on muuten aika loistavaa tavaraa näin muutaman käyttökerran perusteella! Tuoksuu sopivasti ja saa kuivankarheat kädet pehmeiksi.

Pakko kai tässä kohtaa tunnustaa, että laitoin H&M:ltä tilaukseen sen miesten villaneuleen Lanvin loves H&M-mallistosta, kun niitä oli myöhemmin edelleen jäljellä. Väri oli kaunis harmaa, mutta merinovilla oli seittimäisen ohutta ja koko S turhan väljä mun vartalomallille – palautukseen meni se neuletakki siis. Samasta paketista kaappiini muutti kuitenkin pari uutta yläosaa: raidallinen trikoopaita 8e sekä sähkönsininen läpikuultava paitis 5e. Jotain on vielä tulossa jälkitoimituksella tammikuun puolella, niistä sitten asiaa ehkä joskus toiste.

Nyt menen laittamaan romppeet kasaan ja sen jälkeen otan suunnan maalle vastaanottamaan tulevaa vuotta. Koskaan en ole baarissa uuttavuotta viettänyt enkä tee sitä nytkään. Oikein ihanaa kakstuhattayhtätoista kaikille!

Sain viikonloppuna vihdoin kuvattua alelöytöjä, joita olen nyt viime aikoina tehnyt. Toisinaan aleista ei tunnut löytyvän yhtikäs mitään mielenkiintoista, joskus taas kaappi täydentyy vaikka millä ihanalla jutulla. Ja uusien artikkeleiden hankkiminen tietää luonnollisesti sitä, että vanhemmat ja vähemmälle käytölle jääneet on aika viedä kirpputorille – kunhan vain osaisin luopua niistä… On käsittämättömän vaikeaa laittaa eteenpäin sellaisia vaatteita, jotka joskus ovat olleet niin kovin rakkaita mutta joita ei enää tule syystä tai toisesta käytettyä. Eikä asiasta tee yhtään helpompaa edes ajatus, että joku toinen saattaisi käyttää niitä ihan yhtä suurella rakkaudella kuin itse silloin joskus.

Pyrin edelleen päivittämään vaatekaappiani sellaisilla artikkeleilla, joita voi helposti yhdistellä eri tilanteiden vaatimalla tavalla jo omistamiini vaatekappaleisiin. Oikeanlaiset materiaalivalinnat, sopiva koko ja yhdisteltävyys ovat ne määreet, joilla vaatteeni nykyään valitsen – moni ihana vaate on jäänyt kauppaan huonon materiaalin taikka vaikean yhdisteltävyyden takia. Kerrataanpa nyt mitä kriteerit täyttäviä juttuja tämän kesän aleista on löytynyt.

Beiget perushousut (tai opettajahousut, kuten kulta niitä kutsuu) tarttuivat mukaan Myllyn Lindexiltä, -70% alelapulla varustettuna maksoivat noin 12e. Malli pikkasen leventää mun jo valmiiksi kurvikasta perää, mutta ainakin pökät ovat ihan unelmat jalassa. Mitään tällaisia housuja mulla ei ennestään ole, joten hankinta mietitytti hieman, mutta tuumailin että jos ei pitkinä versioina tule käyttöä niin sitten pätkäistään shortseiksi (shortsit = ♥!). Turhaan ehkä pelkäsin, ovat meinaan päätyneet useasti jo jalkaan viileämpinä hetkinä.

H&M:ltä kaappiini päätyivät mustat normaalihintaiset shortsit (hurjat 10e maksoivat) sekä alerekiltä vitosella Dividedin siniset polvimittaiset lököhousut, jotka malliltaan ovat ehkäpä haaremihousujen serkut. Jälkimmäiset pääsivät lähinnä kesäkotihousuiksi, kun helteiden alkuvaiheessa tuskailin pitkien fleece- ym. kotihousujen kanssa ja shortsit taas ovat liian lyhyet tietokoneella ollessa (tuoli raapii paljasta ihoa ikävästi).

Paitaosastoa kasvatin parilla raitapaidalla. Skanssin Vilasta löytyneessä Objectin paidassa (n. 10e) on hauskasti erilaisia raitoja eri osissa paitaa sekä lisäksi jännät hihat ja takana pieni rypytys. Hansan Onlysta taas nappasin about kuudella eurolla peruspaidan, jossa on yksityiskohtina pieni tasku edessä ja nappirivi selkäpuolen alareunassa.

Asustepuoli täydentyi lähinnä Lindexin valikoimasta. Isohko organic cotton -pääkallokassi kustansi kolmisen euroa ja oli normaalihintainen, solmuvärjätty huivi -70% alennuksella 4,50e ja niittirusetti taisi olla suunnilleen 1,50e. Olen joskus siskolta lainannut tuollaista hiusrusettia ja se oli niin kiva, että nyt oli ostettava itsellekin. Niittimäinen muovirannekoru on Seppälästä (2e), myöhemmin tosin alkoi epäilyttää olikohan tuo nyt ihan tarpeellinen hankinta… Päätyy lähiaikoina toteutettavaan kirppisreissuun mukaan, mikäli emme löydä yhteistä säveltä.

The Body Shopista olisin voinut kahmia vaikka mitä ihania voiteita sun muita, mutta pidin järjen mukana ja ostin ainoastaan papaija-huulivoin vitosella. On muuten mahtava tuote! Ja tuoksuu aivan taivaalliselta. Kynsilakat ovat kummatkin Sokokselta, Lumenen Kevätkepponen 3,90e ja Mavalan New York 3,50e. Olen ihan rakastunut noihin sävyihin, tälläkin hetkellä mulla on ensin mainittua varpaissa ja jälkimmäistä sormissa.

Myös kenkäuutuudet – Vagabondin, kuinkas muutenkaan – ovat täyttä rakkautta! Ruskeasävyiset Elise-kangaskengät ostin Skanssin K-kengästä, olivat -15% eli kolmekymppiä ja rapiat jäi maksettavaksi. Ramona-solkinilkkureita olin kuolannut useamman kuukauden jo merkin nettikaupassa odotellen niitä aleosastolle, mutta kun alehinnat julkaistiin ja Ramonat katosivat kaupasta pariksi päiväksi kokonaan, päätin että tilaisin ne joka tapauksessa jos ne vielä jossain tulevat vastaan. Ilmestyiväthän ne sinne sitten takaisin, joten tilaus lähti menemään vaikka yli satasen hinta pikkasen kirpaisikin. Lohduttauduin ajatuksella, että parempi yhdet arvokkaammat mutta hyvät kengät kuin useammat edullisemmat ja jalat hajottavat popot.

Kenkäpakettia odottaessani hieman huolestutti, jos olinkin kuvitellut nilkkureiden upeuden ja joutuisin pettymään saatuani sellaiset vihdoin jalkaani. Toisin kuitenkin kävi ja rakastuin kenkiin saman tien, kun sain ensimmäisen kaivettua ulos laatikosta. Jalassa t-ä-y-d-e-l-l-i-s-e-t, tuoksuvat huumaavasti nahalta ja kilisevät ihanasti kävellessä – mitä muuta voisi edes toivoa?! Havaitsin kenkien passaavan hyvin myös kesään, ainakin perjantaisella baarireissulla toimivat loistavasti eivätkä jalat väsyneet yhtään. Vähän tietysti pelotti tanssilattialla, että joku hyppäisi kengille tai ne kolhiintuisivat muuten mutta onneksi mitään ei käynyt.

Vielä hieman lähempää kuvaa solkiyksityiskohdista. Ovat ne vaan niin ihanat, huokailuttaa ihan kun näitä kuvia katselee! Tässähän melkein alkaa jo odottaa loppukesää ja alkusyksyä, jolloin kelit viilenevät ja Ramonat pääsevät paremmin käyttöön. Mun syyskenkävalikoima on aika täydellinen: Ramonat, Muscatit, Thelmat ja Dr. Martensit.

Nyt kuitenkin on vielä kesä ja helteet – ja Vagabondin Saphiret, nuo täydelliset kesäsandaalit. Seuraavaksi siirryn ulkosalle ja unohdan tietokoneiden olemassaolon, adios!