Ajastaika

Ei oikeesti, vuorokauden tunnit ei meinaa millään riittää! Koko ajan hullu hässäkkä päällä ja kymmenen rautaa yhtä aikaa tulessa. Jonkun verran sentään olen ehtinyt nukkua öisin, mutta syöminen on jäänyt vähemmälle – tajusin tänään ettei me olla käyty koko viikkona kunnolla kaupassa ja nyt on jo torstai. Jääkaapissa ei kyllä paljon muuta olekaan kuin valo, leipää onneksi on pakastimessa ja jotain pussipastojakin pari kaapissa. Jos vaikka tänään saisi aikaiseksi kokata jotain pientä iltapurtavaa?

Palataanpa viikonloppuun, jolloin tuli syötyä vaikka mitä. Lauantaina ajeltiin siis alkuillasta Saloon siskon luokse, jossa illan ohjelmassa oli tupaantuliaiset eli toisin sanoen vaihtelevan kokoinen lössi ahtautuneena runsaan 30 neliön yksiöön. :) Pöytä notkui naposteltavaa, olipa sisko väsännyt kylmäsavulohirulliakin. Mulla on aina ollut epäilys kylmää kalaa kohtaan, mutta noita rullia popsin pari – vaikka en kyllä osaa sanoa tykkäänkö vai inhoanko. Hyvin tekivät rullat vieraiden kesken kauppansa joka tapauksessa. Snapsiakin otettiin hieman, kuvan violetin liköörin sisko sai lahjaksi ja sitä piti heti testata. Aika makeaa eikä mulla kyllä mennyt koko snapsilasillinen alas, mutta kolan kanssa miksattuna toimi paremmin kuin hyvin.

Ohjelma koostui boolin ja napostelun lisäksi iloisesta puheensorinasta (Nokia-jutuista förstås) ja muutamista Guitar Hero -matseista. Kuviakin räpsittiin innokkaasti, mm. mun kamera oli yhdessä vaiheessa varmaan tunnin erään pojan käsissä kun tämä ihastuneena testaili eri toimintoja. Kaupungilla muistin nakittaa kultsin kameran taakse nappaamaan kuvan mun asusta, nimeltään päälläni nähty kokonaisuus oli blogioksennus. Arvaako joku mistä tällainen nimi?

Iltaa jatkettiin “Pulpukassa” (en muista mikä sen mestan nimi oikeasti on), jossa heti alkuun törmäsin yläasteajoilta tuttuun poikaan. Ei olla varmaan viimeiseen viiteen vuoteen osuttu missään kohdakkain, ihan hullua miten pieni maailma taas onkaan. Baarissa oli porukkaa ihan mukavasti, saatiin onneksi vallattua porukallemme loosi ettei tarvinnut koko iltaa seisoskella. Musiikki oli just niin huonoa, että se oli hyvää – ja erittäin tanssittavaa siis. Tyttöjen kanssa kulutettiin tanssilattiaa ahkerasti, paljon ihania 90-luvun hittejä ja vähän jotain uudempiakin. Niin ja pääsinpä kerrankin tanssimaan hitaan biisin kullan kanssa! Hitaat tuovat mulle aina mieleen ala-asteen hipat, joissa viidennellä ja kuudennella luokalla kohokohta oli se jos pääsee tanssimaan hitaita jonkun kivan pojan kanssa. Pikkuisena kolmas- ja neljäsluokkalaisenahan hippojen päätarkoitus oli tietysti buffetin tarjonta. ;)

Nukkumaan selvittiin mutkien kautta joskus viiden jälkeen aamuyöstä, onneksi yö oli lämmin eikä tullut kylmä uinuvassa kaupungissa pyörien. Puoliltapäivin oltiin jo hereillä, ja yhden maissa pöydälle illan jäljiltä jääneet kalja- ym. pullot olivat vaihtuneet herkulliseen brunssiin. Ehdottomasti paljon parempi vaihtoehto kuin mättää heti herättyään naamaansa jotain rasvaista hesepullaa! Nyt kyllä alkaa maha kurnia, kun katsoo tuota kuvaa… Univelkaa viikonlopulta jäi aika reippaasti, sunnuntai-illalla olikin sitten parin tunnin päiväunien jälkeen ihan katujyrän alle jäänyt olo. Seuraavana yönä uni tuli nopeasti enkä edes heräillyt yöllä, kuten mulla usein on tapana.

Kiitokset siskolle hauskoista kekkereistä!

(Baarikuvan taisi nappaista K, muut ovat itse ottamiani.)

Tämä viikko vetelee viimeisiään, onpahan taas kerran ollut viikonloppu täynnä säpinää. Taidan tässä kohtaa keskittyä pelkästään hyviin asioihin ja unohtaa ne vähemmän iloiset asiat toistaiseksi. Palataan niihin joskus toiste, jos palataan.

Perjantai-illalla nappasin siskon kyytiin rautatieasemalta ja ajettiin kotikotiin saunomaan sekä paijaamaan kissoja. Lauantaina heräsin kerrankin ihmisten aikoihin, toisin sanoen ennen puoltapäivää siis. Yövuoroviikko oli jälleen sekoittanut aika tehokkaasti vuorokausirytmin, ylläri… Päivällä oltiin meidän perheen naisten kesken paikallisilla joulumarkkinoilla, ei mikään kovin laaja tapahtuma. Parikin kivaa juttua tuli vastaan, mutta lopulta mukaani lähti ainoastaan huovutettu sydänrintakoru, josta kuvaa joskus myöhemmin ehkä.

Markkinoiden jälkeen hurautettiin siskon kanssa takaisin Turkuun ja lähdettiin kaupungilla käymään. Ihan käsittämättömästi oli ihmisiä liikenteessä! Hansakorttelin Cafe Braheen oli hurja jono, mutta onneksi Yliopistonkadun vastaavassa oli väljempää ja tiskissä oli kaksi aurajuustocroissanttiakin juuri sopivasti. Pikkusisko tarjosi veronpalautustensa kunniaksi croissantin ja kaakaon mätkyjä maksaneelle isosiskolleen, ihana. ♥ Kahvilta suunnattiin takaisin Hansaan ja jouluostosten pariin, sain mä tällä kertaa sentään pari lahjaa ostettua. Ja jotain tarttui siinä sivussa mukaan itsellekin, niistä(kin) lisää joku toinen kerta.

Illalla otettiin miehemme mukaan ja mentiin koko konkkaronkka Raisioon iltaa viettämään. Kyseessä oli tädin ja tämän tulevan miehen tuparit, kahvitteluversio sukulaisten kesken pidettiin jo viime viikolla. Kuisma oli jälleen menossa mukana, saapuessamme paikalle kissaherra kehräsi onnellisena sohvalla vieraiden pölistessä ympärillä. Meidän katit olisivat kyllä juosseet johonkin piiloon heti hälinän alettua… Ilta oli ihan mukava, vaikka en yhtä siideriä enempää juonutkaan. Kulta lähti kavereidensa kanssa baariin ja tupsahti kotiin vasta joskus kolmelta jonkun ihme puheripulin saaneena, hyvä ettei tarvinnut ruveta jesarilla tukkimaan pälättävää suuta. :)

Tämä päivä katosi ihan huomaamatta, en tainnut edes pihalla käydä muuten kuin parvekkeella pikaisesti. Siivosin koko kämpän, moppasin oikein lattiatkin. Puhdasta ainakin pitäisi nyt olla! Huomenna täytyykin sitten herätä ajoissa ja tehdä vähän töitä kotona, varsinaisiin töihin en huomenna ole menossa. Sytytin kaksi kynttilää mummilta saamaamme adventtikynttiläjuttuun, kynttilän numero kaksi vaihdoin tämän päivän merkkipäivästä johtuen sinivalkoiseen kynttilään. Se oli niin 92-vuotiaan maamme itsenäisyyden kunniaksi kuin myös edesmenneiden isovanhempiemme – kumpikin sotaveteraaneja – muistoksi.

Reino & The Rhinos – Tähän tyyliin [2008]

Viime viikon torstaina tosiaan oltiin iltateellä tädin ja hänen miehensä luona, mummikin oli siellä. Pitäisi kuulemma pitää jotain tupaantuliaiskahvitteluja sukulaisille, jotta pääsisivät katsastamaan meidän uudehkon kodin. Ei muuten olla kaveritupareitakaan järjestetty vielä, ehkä sellaiset voisi sopivasti yhdistää pikkujouluihin, kun nyt muutenkin joulunalusaikaa eletään. Kun vain jaksaisi ruveta häseltämään…

Oli ihan pakko laittaa tuo ylläoleva kuva tänne, ihastuin niin kuvan tunnelmaan. Tuollainen teepannu olisi toivelistalla, pitäisiköhän kirjoittaa joulupukille kirje..? Pari muutakin juttua kelpaisi enemmän kuin mainiosti, mm. kunnollinen ja toimiva kännykkä, uusi hajuvesi (Givenchyn Ange ou Demon Le Secret olisi täydellinen!), keittiövaaka sekä voileipägrilli. Kulta tahtoisi Moccamasterin, saa nähdä putkahtaako sellainen jouluna paketista – toiveita on kyllä esitetty tietyille tahoille.

Viikonloppu hujahti jälleen nopeasti ohi, parin aamuvuoron seurauksena nukutti ihan kunnolla kumpanakin yönä. Eilen päivällä oltiin isänpäivälounaalla ja -kahvilla, kahta erilaista täytekakkuakin tuli mätettyä nassuun. Viime yönä en sitten nukkunutkaan yhtään, sillä sain vihdoin tehtyä kokonaisen yövuoron (ja kaksi tuntia tuplapalkalla, jee). Tulin tänä aamuna seitsemän maissa kotiin eikä ensin meinannut millään tulla uni silmään, mutta lopulta vaivuin muutamaksi tunniksi unten maille. Ensi yöksi menen taas töihin, nyt näyttäisi yleisesti hieman paremmalta tuo töiden määrä kuin aiemmin syksyllä.

Loppuun vielä pari kuvaa tädin kissasta Kuismasta, joka torstaina vietti iltaa meidän kanssa. Herra näytti välillä siltä, että läppäsee kohta tassulla kameran linssiä – ei tainnut kissa olla parhaalla mahdollisella kuvaustuulella. Uteliaisuus kuitenkin voitti hetkittäin ja nenä piti tunkea lähes kameraan kiinni.

Viikonloppu Tampereella sujui mukavasti, aika vain kulki aivan liian nopeasti kuten sillä on tapana. Akkikin ja miehensä uusi koti oli ihanan kodikas, ja lauantai-illan tupareissa laulettiin (mä tosin skippasin tällä kertaa, vaikka SingStar tarjosikin sekä Stellaa että Apulantaa), herkuteltiin mm. mutakakulla ja taltutettiin jano vadelmaisella boolilla. Osa porukasta jatkoi iltaa vielä kaupunkiin, mua kuitenkin väsytti sen verran paljon, että seurasin Akkikin esimerkkiä ja kiskoin enemmän unta palloon.

Sunnuntaipäivällä hyppäsin junaan ja matkasin Turkuun, jossa mua kerrankin oli joku vastassa. <3 Päivä oli harmaa ja sateinen, joten hengailtiin vaan mun luona ja tehtiin ruokaa jne. Illalla sitten takaisin Säkylään ja paluu arkeen. Mun polvi alkoi runsas viikko sitten oikutella ja viime viikolla se oli niin kipeä, että pelkkä rappusten nouseminen sai kyyneleet silmiin kivusta. Tänään kävin uudestaan veksissä, vähän siellä kuulemma on nestettä ja pientä rusahteluakin kuuluu, mutta kaiken kaikkiaan on kuulemma yllättävän hyvin parantunut. Huomisiltana alkava marssi (kestää yön yli) multa jää väliin, torstaina pääsen kokeilemaan josko polvi kestää normaalin palveluksen. Toivotaan parasta.

Tänään tuli kapteenilta mielenkiintoinen linjaus: tästä eteenpäin tytöillä ei ole mitään asiaa poikien tupiin ja päinvastoin. Tyttöjä on pelkästään yhdessä tuvassa eli toisin sanoen me nökötetään siellä keskenämme, kun taas pojat voivat hengata ja puhua paskaa myös muissa tuvissa. Tylsää.

(Edellislomilla otettu kuva, kameran takana sisko.)